Wednesday, January 31, 2007

Verkko ja musiikki

Verkkomusiikkipalvelu, Biisi.fi avasi pari päivää sitten uuden Etulinja superjakelunsa.
Palvelussa kampanjatuotteet toimitetaan siihen liittyneille käyttäjille suorajakeluna eli digitaalisena kotitoimituksena. Myöhemmin palvelun on tarkoitus laajentua koskemaan kaikkien uutuustuotteiden jakeluita Etulinjaan liittyneille käyttäjille.

Osa Etulinja avauskampanjan tuotteista tulee tiedotteen mukaan olemaan ilmaisia liittymislahjoja ja osa vain Etulinjan liittyjille tarkoitettuja kampanjatuotteita. Palvelussa on mukana myös musiikkivideoita.

Ostopakkoa ei ole. Koko jutun juju on kokeilla e-3™Shiva Super Push- jakelutekniikkaa. Jatkossa Biisi Etulinja –palveluun on tulossa käyttäjäkohtaisten profiilien luontimahdollisuus ja sen kautta asiakkaalle, kuluttajalle virtaa uutta poppia mieleisestä genrestä.

Mullistavinta lienee se, että Biisi.fi –palvelussa on jo pitkään voinut ladata vaikka kaikki
tarjolla olevat musiikkitiedostot koneelleen ilman ostopakkoa tai etukäteistä maksua. Ylläpidon mukaan homma jatkuu samalla linjalla, sillä he eivät usko maksa ensin- lataa sitten – periaatteen mukaiseen toimintamalliin.

Se on hienoa. Eihän todellisessa elämässäkään mikään pakota maksamaan. Niin se vaan on, ei vastaväitteitä.

Kirjoitti Konsonantti @ 12:21 AM :: 0 ajatusta Spottaa

Monday, January 29, 2007

Hyvä ajatus

CBH:ssa varrotaan intomielellä webatölsöä. Sinne piti käydä kommentoimassa jotain. Siitä tuli sellainen, että sen voisi tännekin näppäillä.

Eli näin: "Vielä kun metatiedon kanssa häslääminen sujuu enemmän ninjana kuin nyt, niin läpimurto on tosiasia. Silloin netti tuo jo lisäarvoa sanalle tv.

Aikaa tohon menee 2 vuotta.

10 vuoden päästä koko tietotekniikka on ihan eri asia. Network is the computer on silloin täyttä totta. Ihmisillä on vain päätelaitteita, jotka samalla tunnistavat jokaisen yksilöllisesti ja samalla toimivat globaalin neuroverkon osana.".

Noin sanoin minä. Äsken.

Kirjoitti Konsonantti @ 8:06 AM :: 0 ajatusta Spottaa

Sunday, January 28, 2007

Synttärit

Vuosi tuli täyteen ihan huomaamatta. Mutta MOS ja sittemmin MOSII on ollut nyt vuoden kivenä urautuneen ajattelun kengässä.

Yli 400 tekstiä. Yli 33000 lukijaa. 62000 sivunäyttöä. Vittuilua. Uhkailua. Kannustusta. Uramahdollisuuksia. Hieno ulkoasu, kiitos kaima-AD. Blogipaidat, kiitos AD.

Kiitos kaikille kommentoijille. Erityisen paljon respektiä nimellä kommentoijille. Teissä on munaa. Juhlitaan synttäreitä irl vähän myöhemmin.

Kirjoitti Konsonantti @ 12:33 PM :: 1 ajatusta Spottaa

Thursday, January 25, 2007

Trendikivi korkkarissa

Mirkka Isotalon kirjoittama Mömmön toimituksen kommentti oli mukava lukea. Artikkeli näpäyttää kevyesti kehitystä, jonka johdosta muoti-, kauneus- ja trendijutut ovat tulleet yhä tärkeämmäksi osaksi lehtien ja television sisältöä.

Käytännössä tämä ruukkaa tarkoittaa maksettua sisältöä - muodossa tai toisessa. Median kaupallinen puoli uskoo, että ihmisiä kiinnostaa, eikä kukaan huomaa. Väittäisin, että kiinnostavuuden kanssa on vähän niin ja näin. Mikäli jos Maikkarin aktiivisen elämän ohjelmaputkea katsoo, niin kyllä ne maksetut sieltä haisevat jo kauas.

Työelämän porteilla kuopiii medialukutaitoinen ja -kriittinen sukupolvi. Jos sitä ei tunne pintaa syvemmältä, niin asiaa ei voi ymmärtää. Mistä mainiona esimerkkinä taannoiseen Basson foorumin kaiveluun napsahtanut, kenties (toivottavasti) osittain provona rohkeasti nimettömänä kirjoitettu kommentti.

Mömmön huoli pässeistä ja naruista on turha. Jaloilla tullaan äänestämään. Miksi katsoa toimittajaa lukemassa tuotepäällikön mainostoimistolla kirjoituttamaa tuotekuvausta, jos ajan voi viettää vaikkapa Youtuben tai podcastien parissa. Eli medioiden, jossa voi itse valita sisällön. Viestin arvon määrää vastaanottaja.

Vaikkapa vaatturina keskittyisin siihen, että toimittajia motivoi nostamaan tuotteitani esille jonkin muu kuin raha. Kenties kiinnostava tapa toimia, korkea laatu, kestävät toimintaperiaatteet, yhteiskuntavastuun kantaminen, tarina, rehellisyys, tarina, rehellisyys, asiakkaista välittäminen ja usko siihen mitä tekee, palava mieli ja mitä näin nyt on.

Se kuulkaas toimii. Ei kaikkia, mutta riittävän monia mainituista keinoista käyttää Apple. Ja osoituksena huikea määrä ilmaista näkyvyyttä, myönteistä julkisuutta ja fanaattisia käyttäjiä, jotka suuttuvat jokaisesta ei-niin-ylistävästä (aka realistisesta) kommentista.

Ei auta feikkaa rahalla, jos sydän ei ole mukana. Juttu, joka synnytti tämän löytyy tästä.

Kirjoitti Konsonantti @ 10:19 PM :: 0 ajatusta Spottaa

Jarin blogi

Satunnaisten klikkausten sarja vei tieni pitkästä aikaa Trainer's Housen sivuille. Ne olivat uudistuneet. Kaukosäädin-navigaatio toimii ihan kivasti. Jep, varmasti parempia ja hienompia variaatioita siitä on olemassa ties missä, mutta tuo oli minusta ihan mainio.

Muutoin sivujen toteutus ei herätä suurempia tunteita - hyvässä tai pahassa. Sopii konsulttiyritykselle. Tai valmentajille. Mutta ei sivujen uudistuminen ole oikeasti mikään uutinen.

Uutinen on se, että Sarasvuo blogaa. Etsiytykääpäs sinne ja etsikää Jarin blogin toinen kirjoitus: "Munasin itseni - Kaikki pyrkivät yhteistyöhön". Hieno teksti, paljon asiaa. Ei välttämättä mitään uutta, mutta niitä perusteita, jotka olisi joka päivä hyvä pitää mielessä. Vaan eivätpä ne pysy, ellei niitä säännöllisesti erikseen kertaa, teroita itselleen.

Hymyn nosti kasvoille tämän blogin edelliseen versioon kirjoittamani lauseen iloinen jälleenkohtaaminen: "Vastaanottaja määrää viestin arvon.". Totta ja tylyä. Hieno ja nerokas kampanja ei välttämättä nappaa niitä, joita pitäisi. Siinä tilanteessa tekijät kihisevät: "Nerouttamme ei ymmärretä!". Ei ymmäretä, niin ikävää kuin se onkin. Maailma ei ole reilu. Eikä onneen ole oikotietä.

"Taitavat viestijät ovat tarkkoja ja kyvykkäitä siirtämään omat aikomukset tarkasti toisen sisäiseksi kokemukseksi.", Sarasvuo kirjoittaa. Tässä on yksi jännittävä piirre. Aikamme korostaa itsestään ääntä pitäviä ekstrovertteja ihmisiä. He ovat läpinäkyvyydessään turvallisia. Toisaalta kilpahuudossa sisäisen tiedostavat ja ymmärtävät introvertit jäävät kakkoseksi.

Eikä kyse ole edes sosiaalisista taidoista, vaan puhtaasti siitä kuinka suuri, kuinka läpinäkyvä sisäinen maailma on. Vain sisäisen ymmärtämällä on mahdollisuus siirtää ohjauspiste toisen ihmisen sisäpuolelle. Saada ihminen haluamaan. Se lienee markkinointiviestinnässäkin varsin olennainen asia.

Lukekaa ainakin tuo kakkosmerkintä ajatuksella. Tuskin siitä saa irti mitään nopeasti ulosmitattavaa konkreettista hyötyä joka päiväiseen työhön. Pikemminkin siellä täällä tulevia oivaltamisen tunteita, sitä riemua, kun ymmärtää kommunikaation dynamiikkaa.

Mutta näin myöhäisheränneesti onnea ja intomieltä Jarin blogille.

Kirjoitti Konsonantti @ 12:34 AM :: 4 ajatusta Spottaa

Tuesday, January 23, 2007

Tiedote

Täällä on vielä muutama päivä hiljaisempaa johtuen siitä, että jatkossa tänne vuodatetaan tekstiä jollain muulla kuin pc:llä. Muutos oli vastentahtoinen. Hähää.

Kirjoitti Konsonantti @ 12:38 AM :: 7 ajatusta Spottaa

Sunday, January 21, 2007

Mainos

Tämä viesti mainostaa mainiota blogia, johon törmäsin vasta äskettäin. Eli noin vartti sitten. Hiljaista on vaikea kuulla.

Kirjoitti Konsonantti @ 3:43 AM :: 2 ajatusta Spottaa

Thursday, January 18, 2007

Darpa

Eikö tänään olisi mainio päivä jahdata hiljaisia signaaleja? Täällä tämä nettikin keksittiin, ja täältä seuraavatkin mullistukset tulevat sitten kun tulevat. Mykistävää ja vaikuttavaa. Tällä sektorilla ei tuotekehityksessä tai tuotantokustannuksissa säästellä.

Esimerkiksi ACIP. Tai BICA. Etsikää lisää. Ja yrittäkää nukkua hyvin jatkossakin ;)

Kirjoitti Konsonantti @ 2:46 AM :: 0 ajatusta Spottaa

Wednesday, January 17, 2007

Lehti ja tilaus

"Hei, soittelen mukavissa merkeissa. Osallistuit keväällä Yhtyneiden kuvalehtien kyselyyn ja saisit nyt palkinnoksi jonkun mieluisan lehden tilauksen puoleen hintaan.". Näitä puheluita riittää. Ilmeisesti metodi toimii, kun kovin moninen puhelinmyyjä viljeli sitä.

Yllättävän nopeasti niistä pääsee eroon, kun sanoo olevansa töissä siellä missä on, ja että sinne tulee kyllä kaikki mahdolliset ja mahdottomat lehdet.

Jep. Yhtään lehteä ei ole erikseen tarvinnut tilata ties kuinka pitkään aikaan. Sitten kotiin tupsahtaa tilaamatta Tekniikan Maailma. Osoitekentässä nimeni, osoite on muutoin oikea, huoneisto oli 74:n sijaan 71. Tilausmuoto oli kestotilaus.

Tässä vaiheessa mietitytti. En ollut tilannut lehteä. Äsken soi puhelin. "Laadunvalvontapuhelu". Jep jep. Olin kuulemma keväällä tilannut. Enkä ollut. Hinta kuulemma tuplaantunut, saisi 25 kuukautta vanhaan hintaan.
-Aijaa. Ei kiinnosta.
-Mutta se on paljon kalliimpi.
-No perkele, siitä huolimatta ei kiinnosta! Mulla on töitä.
-Saako se tulla?
-Ei.

Monikohan tyhmyyksissään antaa lehden tulla. Tilaamatta. MOSII tutkii syvemmin tapausta, tässä on jotain mätää.

Edit: Asialla oli Kontaktikeidas Oy. Hyvin epämääräistä. Odottelemme lehtitalon kommenttia asiasta. Heinä olisin kohtuullisen huolestunut asiasta, joten mielenkiintoista nähdä, kuinka yhtyneet hallitsevat mainettansa. Vaikka asialla on erillinen ja täysin riippumaton myyntiorganisaatio, niin senkin toiminta yhdistetään kuluttajatasolla lehden kustantajaan ja julkaisijaan.

Kirjoitti Konsonantti @ 4:07 AM :: 0 ajatusta Spottaa

Sinisiä ajatuksia

Aurinkoinen aamu sai mukavan lisäsykäyksen, kun työtuolilla odotti tuore AGI-lehti. Erityisen ilahduttavaa oli lukea ajatuksia herättävä artikkeli Kaaos ja teoria. Siinä IT-visionääri Claes Magnusson pohdiskelee jo nykyään melkoista päätelaitteiden kirjoa. Eikä tilanne tule muuttumaan ainakaan yksinkertaisemmaksi.

Muistikirjan reunassa olevan "Alusta- ja päätelaiteriippumattomuus!"-merkinnän voisi ympyröidä ja alleviivata entistäkin voimakkaammin.

Tuo päätelaiteviidakko on haaste myös markkinointiviestinnälle. Kanavien ohella kun pirstaloitumista tapahtuu kohderyhmissä jatkuvasti enemmän ja enemmän. Entropia kasvaa, se on kiistaton tosiasia.

Kehitystä kuvaa hyvin termi yksilöityminen. Viestinnässä se tarkoittaa, että markkinat ovat ostajan, eivät myyjän. Kanavia on enemmän kuin koskaan. Informaatiota on enemmän kuin koskaan. Länsimaissa ei ole pakko tyytyä siihen mitä saa, vaan on mahdollisuus seuloa joukosta se, mitä haluaa.

Haluaminen lähtee yksilöstä, psykofyyysissosiaalisesta kokonaisuudesta. Jokainen yksilön kolmesta osatekijästä muodostavat tarpeita. Markkinoinnin kannalta mielenkiintoisin sektori on tuo sosiaalinen ulottuvuus. Siinä pelataan tunteilla ja yksilö-yhteisö-dynamiikalla.

Mainioita ilmentymiä "uudenlaisesta" yhteisöllisestä käyttäytymisestä ovat vaikkapa Basso ja Inferno-konseptit. Tai Apple. Herätysliikeet. Ja vastaavaa tulemme näkemään yhä enemmän ja pidemmälle menevänä. Web 2.0:n aikana on jo yleisön ja esittäjän välinen raja hämärtymässä olemattomiin. Vaihdantaa tapahtuu, mutta ei voida sanoa kuka myy ja kuka ostaa.

Osatapa hallita tuota vuorovaikutusten verkostoa ja pelata niukkuudella, niin mennäpä mainiosti ;)

Kirjoitti Konsonantti @ 12:51 AM :: 0 ajatusta Spottaa

Tuesday, January 16, 2007

Käytiin verkoilla

Ohhoh pääsi suusta, kun pitkästä aikaa toimistojen sivuja surffaili lävitse. Käsillä on taas se aika vuodesta, kun urakierto toimistojen välillä on mahdollista. Noin äkkiseltään vilkaisemalla paikkoja oli ihan mukavasti vapaana. Joten ei kun liksaa korottamaan! Jos menneestä vuodesta jäi jotain muutakin kompetenssia kuin noussut paino...

Suurempi yllätys oli Yrrin asiakaslistaus. Fuusion ja avainhenkilöpaon jälkeinen taantumus on ollut melkoista. Monet pitkäaikaiset tilit ovat kuivuneet pois tai etsineet uuden uoman.

Kirnauskiksessa luodataan Applen brändiä mainion analyyttisella tavalla. Applen nerous on nimenomaan julkisuuden hallinnassa. Tosin väitetty optiokikkailu muodostaa pienoisen virheen mediahallinnan kauneuteen, joka minusta on Applen suurin saavutus.

Tähän yhteyteen myös linkki PA:n Köyttöliittymäblogin ansiokkaaseen esseeseen aiheesta. Piti linkata jo aiemmin, mutta unohtui. Muistakaa seurata myös Kirnauskiksen remppaa. Hymyilin vessakirjoituksille.

Ai niin! Ihan vaan vittuillakseni vaihdan IBM/Lenovosta MacBookiin, kun moista tarjottiin. Ehkä minustakin tulee Mac-fanaatikko, jollaista en itsestäni ole yrityksistä huolimatta löytänyt. Ainakaan vielä. Aiheesta ei tiettävästi voi lyödä vetoa, mutta jos voi, niin kertokaa toki millaisia kertoimia siellä on tarjolla.

Olenko ainoa, jolle Kotimaa-yhtiöiden uusi logo tuo mieleen piparkakkumuotin? Joulusta ei ole niin pitkälti, joten sieltä se idea on hyvinkin voinut lähteä. No ei, ihan hyvä logo se on, ajaa varmasti asiansa. Varsinkin kun Kirjapaja ja Sacrum jäävät elämään tuotemerkkeinä.

Sellaista tarttui verkosta tällä kertaa. Viikonloppuna saalis oli made, kolme haukea, lahna ja körmyniska-ahven.

Kirjoitti Konsonantti @ 10:24 AM :: 5 ajatusta Spottaa

Monday, January 15, 2007

Hanurista

Jos olisin Mömmön toimituksessa ja lehti olisi sellainen, kuin se nyt tapaa olla, niin en huutelisi Hanurista-palstalla Basso-lehdestä yhtään mitiih. Sorppa nyt vaan, "stadilaishörheltähien" lehti sattuu vaan huokumaan omistautumista, rakkautta omalle asialle. Sellaista intomielen paloa, joka antaa anteeksi paljon.

Lienee turha mainita mitään kielen ja sen käyttäjien suhteesta. Kumpi näistä on toiselle alisteinen... Poiminta, jossa Vallat, Kiina, Yor123 ja Nokia rinnastettiin, mitähän osaa toimittaja ei tajunnut siitä? Vai yrittikö toimittaja edes ymmärtää? Kaikki neljä ovat babylon.

Jotenkin tuli mieleen Viivi ja Wagner -strippi, jossa Wagner hyperventiloi. Siksi hän joutui hengittämään pussiin. Lapsi näki irrallisen välähdyksen toiminnasta ja tuumasi: "Äiti, sika imppaa!". No joo. Tällä kertaa Hanurista palsta oli muutoinkin väkisin väännetty.

Osuu se joskus ihan asiaankin. Mutta kyllähän digikameroiden aikana amatööritkin napsivat mestariotoksia aina välillä.

Ja kielestä vielä. Inarin saamella menee hyvin. Amocilta tulossa täyspitkä. Näytettä kuunneltavissa.

Kirjoitti Konsonantti @ 11:30 PM :: 1 ajatusta Spottaa

Sunday, January 14, 2007

Klassikko puristaa

Mullikkabladet kirjoitti viikonloppuna Phillippe Starckin suunnittelemasta Juicy Salif -puristimesta. Kyseinen esine on yksi näyttävimpiä esimerkejä siitä, kuinka kauniit muodot ja käytännöllisyys ovat yhdistettävissä. Ja myös siitä, että asiat voi tehdä aina eri tavalla.

Kenties kyseessä ei ole maailman käytännöllisin puristin, mutta otatksun, että lukuisia epäkäytännöllisempiä löytyy. Kenties maailmasta löytyy myös kauniimpia puristimia. Kumpikaan näistä ei ole kuitenkaan kyseisen esineen suurin ansio.

Ansio on se, kuinka kaikki tässä mainitut ulottuvuudet yhdistyvät yhdessä todella yksinkertaisessa esineessä. Uurrettu pisara ja kolme jalkaa, painovoiman hyväksikäyttöä.

Päätyiköhän Suomeen yhtään yksilöä vuonna 2000 tehdystä 9999 kappaleen numeroidusta juhlasarjasta, joka oli valmistettu 24 karaatin kullasta?

Kirjoitti Konsonantti @ 11:20 PM :: 1 ajatusta Spottaa

Friday, January 12, 2007

Sony näyttää suuntaa

Useahko arvostettu taho ja niiden lisäksi MOSII ovat pohdiskelleet sitä, että viihdeteollisuus on ilmaisen nettijakelun johdattamana pakotettu miettimään uusiksi ansaintalogiikkaansa. Nyt putkahti tässä suhteessa erinomaisen mielenkiintoinen tieto uutisiin.

SonyBMG on kehittämässä artistibrändäystä ja viemässä sitä yhä enemmän yritysmaailman suuntaan. Yhtiö on perustanut oman yksikön brändätylle sisällölle.

- Vanhan ajan levy-yhtiö oli kiinnostunut myymään levyjä, ja brändit syntyivät siinä sivutuotteena. Nyt yhä isompi osa levy-yhtiöiden ansaintalogiikkaa on artistibrändien hyödyntämistä erilaisissa yhteistyökuvioissa, toimitusjohtaja Kimmo Valtanen perusteli.

Kimmo myös vihjaisi, että brändätty sisällöntuotanto yhteistyössä artistin ja yrityksen välillä voi olla paljon muutakin kuin vip-keikkoja.

- Haluttu artisti voi esimerkiksi tehdä biisin jollekin yritykselle, Valtanen tokaisi. Tavatonta tämä ei ole ollut tähänkään asti. Vaikkapa Peitsamon Kari on moista onnistuneesti joskus tehnyt. Kääntäen vertautuvia esimerkkejäkin löytyy.

Esimerkkinä brändätystä sisältöyhteistyöstä Valtanen esitteli Lordin "Snows in hell" -videon, jossa Suomen Posti oli mukana käsikirjoitusta myöten.

Terrieriä vetämään pestattiin G2 Helsingistä Kaisu Pulli. Apuja hälle suo SonyBMG:n 25-päinen
henkilökunta.

Todella mielenkiintoista. Jästipäisinpänä pitämäni levy-yhtiö onkin yllättäen pisimmällä. Aplodeeratkaamme.

Kirjoitti Konsonantti @ 8:06 AM :: 2 ajatusta Spottaa

Thursday, January 11, 2007

Foetida

PA:n kysymys laittoi pohtimaan tovin jos toisenkin. Nimittäin sitä, onko olemassa brändiä, jota pitäisin jotenkin erityisen sykähdyttävänä. Enkä nopeasti saanut yhtään päähäni. Ellei lukuun oteta henkilöitä.

Sitten ajatus lähti käsistä. Jospa tekstiilit, kaikki tekniset laitteet olisivat ilman logoja ja tuotemerkkejä. Muotoilu kertoisi valaistuneille sen, mistä merkistä ja tuotteesta on kysymys. Pienet yksityiskohdat. Moisessa maailmassa muotoilijoilla olisi kultaiset ajat.

Tässä todellisuudessa ilmiö ei ole turhan tavallinen, joskaan ei olematonkaan. Ainakin tiettyjä autoja ja tekstiilejä saa ilman ylimääräisiä tuote-, tyyppi- ja mallimerkintöjä. Ei se logo tee mistään sen parempaa. Logottomuus on hillityn vittumaista, tylyä.

Sitten koko joukko kehäpäätelmiä, ajatusjumeja ja muuta julkaisukelvotonta. Jorisen sitten jos niistä jotain poikii.

Asiasta neloseen. Yksi hieno henkilöbrändi, Asa, julkaisi mainion Foetida-promonsa. Tuhat myytiin, muille levy jaetaan verkossa ilmaiseksi. Herralla on sana hallussa, en muuta voi todeta. Erityisesti Karu selli -ralli Weezer sämpläyksineen, ja hieman huuruinen Harjalan Essolla -laulelma vakuuttivat ensikuulemalla.

Levy myisi moninverroin enemmän kuin tuhat kappaletta. On mainiota, että jossain ymmärretään niukkuuden merkitys. Moinen onnistuu vain jos tietää mitä tekee. Muutoin voi käydä vaikka pleikkakolmoset.

Kirjoitti Konsonantti @ 9:00 AM :: 3 ajatusta Spottaa

iPhone...

Jatketaan jauhamista, kun käsillä on intohimoja herättävä aihe. Apple herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Täällä on sellainen kommentti, jonka olisin aiheesta voinut kirjoittaa.

Minusta Mac-fanaattisuus on omituista, koska oman näkemykseni mukaan brändi on tylsä. Se on mielipiteeni. Pyöreydessä ei ole särmää. Ja koskahan sitä oppisi olemaan provosoimatta... Mutta mitäpä se meitä liikuttaa, jos jollakulla on munakarva esinahan alla.

No, kaiken uhalla. Jos homman haluaa oikeisiin mittasuhteisiin, niin pitää miettiä, että millainen vastaanotto olisi, jos iPhone olisikin vaikkapa Samsung? Olisiko se yhtä mullistava? Olisiko muotoilu yhtä huikaisevan häikäisevän helmeilevä?

Ja mittasuhteita asioille sen verran, että XO lienee ihmiskunnalle paljon merkityksellisempi.

Kirjoitti Konsonantti @ 12:50 AM :: 15 ajatusta Spottaa

Wednesday, January 10, 2007

Foorumeilta kaivettua

Hutkivan journalismin delegaatio kävi Basso.fin foorumeilla selvittämässä, miten tuo himoittu ja haastava nuorisokohderyhmä suhtautuu mainontaan. Juuri se, kaikkea kaikille ja 20-40 vuotiaiden kaupunkilaisten naisten jälkeen kolmanneksi halutuin kohderyhmä, vai miten tämä demografinen klisee menikään.

Topicissa listattiin huonoja mainoksia. Heti ensimmäinen kommentti oli karu.

"Lähestulkoon kaikki mainokset on ihan täyttä paskaa. Helpompaa olis listata hyvät mainokset. Tosin just nyt ei tuu niitäkään mieleen."

"Se mainos, missä ne kaks samannäköistä pikkutyttöä tekee kaiken samanaikasesti ja -laisesti, muhkumainos. Niin vammanen. Niin cp."


Ja sitten yllättävä, osuva ja loistavaa medialukutaitoa osoittava lasautus. Omistettu niin monelle: "Kun puhutaan hyvästä mainoksesta, pitäisi minun mielestäni puhua niistä mainoksina, ei pieninä viihde-elokuvina tai taidenäyttelynä. ". Ja kommentoija ei ole edes alalla!

"Vituttaa joskus näkee tai pikemminkin kuulee, että kahdessa perättäisessä mainoksessa on sama jannu puhumassa."

"Suurin osa mainoksista, jotka ovat "hyviä ja hauskoja" ovat kuitenkin sellasia, että ihmiset eivät edes muista minkä firman tai tuotteen mainoksia ne ovat. Just tälläset hienosti ja idearikkaasti toteutetut mainokset saa mainonta-alan palkintoja ja firmat jopa maksaa mieluusti tollasista. "

"Paljon parjatut Sotkan mainokset toimii varmasti helvetin hyvin, koska samalla kaavalla firma on jatkanut jo yli 10 vuotta. Rahaa tulee, eikä tarvii maksaa mistään ylitaiteellisesta mainostoimiston taidonnäytteestä."

Tietysti vähän kriittisempää näkökulmaa on myös:

"Mainonta on täysin persereiästä revitty keksintö. Ihmisen täytyy olla täys idiootti jos ei itse tiedä mitä tarvitsee vaan jonku vitun äpärän pitää se television/radion/sanomalehden välityksellä kertoa. Hävetkää kaikki ketkä opiskelette mainosalaa, senkin aivopesijät. "

"Muutenkin kaikki mainokset, jotka aina hakevat sitä samaa mitä saman tuotteen ja yhtiön edellinen mainos oli, on luovuuden puutteessa olevia omaperäisyyden puuttumisen aiheuttavan tyhjiön toistavia mainoksia, ei samannäköisiä, mutta sama idea, ettei vain kyllästy? Niinhän? Eihän? Ettehän?"

"Paitsi tietenkin, kun puhutaan kampanjoista, joissa on ideanakin edellämainittu, kun keksitään "siis sikamakee idis", käytetään sitä sitten todellakin. Mutta kaipa niitäkin täytyy olla, ei välttämättä ole aikaa tai resursseja uudistaa ja uudistaa kokoajan. Vai onko? tai pitäisikö? Ollaanko oikeasti vain niin laiskoja. Kuitenkin, jos ideaa pidetään pitkään käytössä, niin kai se silloin kuitenkin toimii? Ei ehkä minulle, mutta suurelle osalle kansaa, niin mikäs siinä. Silloinhan se on ihan toimiva. Mutta ei MULLE, ja tässähän kysyttiin mielipiteitä. Halusin tämän selventää, koska joku olisi varmasti tähän puuttunut tietäen posse.fi käyttäjät. "

"rippaako joku oikeasti mainoksia nettiin?"

"ihme juttu muuten että en telkkaria katso juuri lainkaan mut silti muistan lähes kaikki täälläkin mainitut mainokset, eli kai ne sitten ajaa asiansa joidenkin kohdalla kun jäävät niin helposti mieleen. "

"Jostain kaupallisesta radiosta tuli hetki sitten takuulla vuoden julmin mainos, jossa muistutettiin tänään vietettävästä AIDS-päivästä: Pikkutyttö (sydäntäsärkevällä, itkuisella äänellä): "Äiti, äiti!" Kertoja: "Mutta äiti ei vastaa, koska AIDS on vienyt hänen perheensä."

"Positiivisena juttuna tässä tulee kyllä mieleen just toi Sonyn mainittu tv-mainos, aivan mahtavana visuaalisesti ja taustakipalettakin olen jo etsimässä netistä; kontrastina överiks aina ja ikuisesti vedetyt Microsoftin tekopyhät "välitämme rahoist- siis lapsistanne"-setit. "

"mun mielestä mainonta vaikuttaa tosi negatiivisesti lasten ja nuorten (ja erityisesti tyttöjen) kehitykseen ja minä-kuvan syntymiseen. en nyt tarkoita että kaikki teinit ois vitun tyhmiä eikä tajuais ite ajatella mitään, mutta pakkohan just joidenkin kauneusihanteiden on vaikuttaa jossain määrin kun ihan pienestä asti mediassa näkyy se yks ja sama naisen ja miehen malli.. että mitäs sitten kun ei ite näytäkään samalta kun ne mainosten täydelliset miehet ja naiset, ei sitä varmaan helposti joku 10v tajua että kaikki ei voi, ei kuulu eikä saa näyttää samalta.. "

Jeh. "I'm lovin' it"

"Vitun mäkki muutenkin. Pistäis sen vitun iskulauseen lainausmerkkeihin."

"Jos ei halua nähdä kaupallista sontamainontaa, jolla koitetaan vaikuttaa ostopäätöksiisi, niin ei kai se tee susta katkeraa ?"

"Äitini on perhepäivähoitaja ja hänellä oli kerran hoidossa kersa minkä harrastus oli NAUHOITTAA NOITA SOTKA MAINOKSIA VIDEOLLE IHAN KIKSEISSÄÄN JA KEULIA SITTEN HOIDOSSA AINA ,ETTÄ SAIN TAAS UUDEN MAINOKSEN VIDEOLLE! :D "

"Arvostan TV-Shopin/Ostos-TV:n tänäkin päivänä suuresti, lähinnä sen kykyä tarjota ratkiriemukas rautaisannos huumoria vuodesta toiseen. "

"Meidän isi on tehny teiän äitien lapset"

Kirjoitti Konsonantti @ 11:24 AM :: 2 ajatusta Spottaa

Jotain uutta

Apple pukkasi julkaista puhelimen. Härveli soittaa musiikkia, toistaa videoita, toimii surffilautana, ei ole symbiankäyttiksinen, miellyttää mac-fanaattisia ihmisiä, on kosketusnäytöllinen ja sillä voi myös puhua. Sellaisen puhelimen Omena teki.

Mömmön uutisessa on mainio lause: "yhteen nappulaan perustuva käyttöliittymä on yhtiölle tyypilliseen tapaan erilainen kuin muilla". Laittaa väkisinkin hymyilemään. Mikä uutuudessa on lopulta niin vallankumouksellista? Ei ainakaan se, että Omena-brändiin aivopestyt ihmiset hypettävät sen ylivertaisuutta. Oletettavasti myös nimetön kommentaattorimme.

Digitodayn uutinen on kenties hieman asenteellinen, mutta syvemmälle menevä kuin Mömmön.

MOSII sai eilen haltuunsa Karvanopat, noiden blogosfäärissä nähtävien kromiarpakuutioiden IRL-ilmentymisen toisen aallon. Ne ovat mainiot ja melkoiset.

Kirjoitti Konsonantti @ 4:43 AM :: 3 ajatusta Spottaa

Halpaa musiikkia

Musiikin lataaminen verkosta tappaa äänitemyynnin. Tappaako? 2006 Suomessa ladattiin "laitonta" musiikkia enemmän kuin koskaan. Samaan aikaan "laillinen" musiikin hankinta verkosta nousi huomattavasti. Ja lisäksi Suomen äänitemarkkinat kasvoivat. Että se siitä tappamisesta sitten.

Tulossa on levy-yhtiöiden organisoima levyale. Viimeinkin, jopa 25 euroa on liikaa yhdestä cd-levystä. Aikanaanhan hinnoittelu aiheutti ongelmia mm. Levy-yhtiö-nimiselle levy-yhtiöille, jonka piti hieman nostaa levyjensä hintoja, jotta ne kelpuutettiin mukaan viralliselle listalle.

Nyt uutisoidusta levyalestahan oli huhuja jo joulukuun alussa. Tällöin kerrottiin, että suomalaiset levy-yhtiöt suunnittelevat yhteistä levyjen alennusmyyntikampanjaa tammikuuksi. Järjestelyistä päävastuussa oleva Ääni- ja kuvatallennetuottajat (ÄKT) oli tuolloin vielä varsin vaitonainen asiasta.

ÄKT:sta kerrottiinn, että asiasta tiedotetaan joulun jälkeen. Sieltä myönnettiin kuitenkin, että "siitä on puhuttu" ja että varsin monet levy-yhtiöt ovat osoittaneet kiinnostusta tammialeen.
Levy-yhtiöistä mukana on muun muassa Universal Music, jonka tuotepäällikön Pekka Säilän mielestä Ruotsista napattu idea on hyvä.

– Se on verrattavissa kirjakauppojen tammialeen, Säilä kertoi. Joulukauppaa tarjonta ei Säilän mukaan vaaranna, koska tarjolle tulee esimerkiksi sellaisia levyjä, joita ei muuten ole saatavilla – ei niinkään joulun uutuuksia.

Nyt lehtitiedon mukaan alennettuina on n. 300-500 nimikettä. Kampanjan virallinen sivusto väittää, että 500. Ketä tässä nyt uskoo?

Joo. Itse ostan Asan Foetidan. Koala Koalitiossa on kerrassaan mainio.

Kirjoitti Konsonantti @ 1:37 AM :: 0 ajatusta Spottaa

Thursday, January 04, 2007

Päihteet ja mainonta

Näitähän on nähty. Osa tahallisia, osa tahattomia. Yksi selkeästi tahallinen tapaus oli nopeavaikutteisen pulveriaspiriinin "Uusi särkylääke vauhdissa" abrikamppis piriviittauksin. Mutta ainoa se ei ole.

Kaikkihan muistavat ne Mäkkärin mainoksen savupääjätkät, jotka jumittaa tiskillä ruokalistaa, ja tilaa hirveet mätöt. Heselläkin oli se savujuustopurilaismainos, missä joku hiiri (vai mikä olikaan) huutaa silmät punasena: "lisää savua!".

Entäs DNA:n aikaa sitten nähty abri? Suu auki, tyypillä sim-kortin muotoinen kieli ja siinä siru. Siru näyttää ihan happolapulta kielen päällä. Kuvassa luki lisäksi "Laskut on aikuisten juttu" tjsp.

Jääkiekkoilija Karalahden edesottamukset ja XXX-oluen sixpackissa ollut Canal+-mainos tekstillä: "Tästä pakista erikoishintaan Suomen parasta lätkää!" luovat myös veikeitä assosiaatioita. Kohderyhmämainontaa!

MDMA sentään voisi tuumailla klassiselle sloganille: "Esso, se ainoa oikea". Ja tuosta se oikealla ylhäällä oleva vihreä purkki. Tuotakohan ruotsalaiset yleisurheilijat, Andreas Goldberger ja Juss Ahne ovat nokkaansa vetäneet.

Muistaako joku sen Laattakeskuksen kaakelimainoksen, jonka mukaan pienikin pala tekee onnelliseksi? Entä työ, jolla on tarkoitus? "Valtio tarjoaa viivat" ja "Onko alokkailla paukut lopussa?". Jepjep. Valtion organisaatiosta myös Alko on kunnostautunut. Heidän sivujensa banneri sanoi joskus, että "Kukka kruunaa oluen".

"Alpro tekee hyvän olon!" vetää jo sanattomaksi. Kyllä, siitä ei ole epäilystä. Vattenfall puolestaan toteaa: "Elämässä pitää olla virtaa". Pitäjänmäen R-kioski: "Täältä vedot".

"Viihdekäyttö on entistä mukavampaa" -WinXP Professional Fin asennusohjelma. Ei tällä kertaa muuta, jättäkää ne ristipäät, muterit ja telaketjut.

Kirjoitti Konsonantti @ 9:47 AM :: 4 ajatusta Spottaa

Wednesday, January 03, 2007

Alkuvuotta!

Kiitos linkkivinkistä. Suosittelen jokaista käyttämään muutaman sekunnin ja pohtimaan tämän ryydittämänä sitä, kuinka tärkeää markkinoinnissa onnistuminen voi olla. Saati onnistunut mainostoimiston valinta. Etenkin kansainvälisillä markkinoilla.

Povaan Suomen markkinointiviestintävuodesta 2007 jokseenkin tylsää. Toivon olevani väärässä.

Jos kierueen nimi on Lovekiertue, niin mitä se tuo ensimmäiseksi mieleen. Aivan. Onkohan tuossa nyt asialla mikä toimisto. Melkoinen sanaleikki sentään! Huh huh.

Tulis jo mömmö. Sais jotain, josta voisi aukoa. Ai niin, hankkikaa käsiinne pian ilmestyvä AGI-lehti. Arvostelin maitotölkin.

Kirjoitti Konsonantti @ 4:42 AM :: 3 ajatusta Spottaa

Tuesday, January 02, 2007

The Uusis

Mainiota alkanutta vuotta! Alkunsa sai jo toinen Herran vuosi, 2007, jolloin Mainonta on syvältä -blogieepos iskee piikkiä ajanvirtaan.

Joulu meni vahvasti kinkun merkeissä ja kaikkea kaupallista viestintää vältellen. Siitäkin huolimatta silmiin osui yksi juttu, josta täytyy mainita. The Fucking Siideri paukutti printtisarjaa lehdissä. "The Mansikka", "The Jokin" ja "The Ananas". Homman ideana oli, että nuo kirjoittettiin niillä ääntämismerkeillä.

Ja siinä se miina. Vokaalialkuisen edellä tuo The taidetaan lausua vähän eritavalla kuin konsonantilla startaten. Ja korostamiseenkin oli muistaakseni painottava lausuntatapa.

Ei pitäis jos ei ole ihan varma. Tietysti, jos tekee ite, niin saa just sellaisen kuin tulee. Siksi en tehnyt itse TV-tasoani...

Kirjoitti Konsonantti @ 3:08 AM :: 0 ajatusta Spottaa