Monday, July 30, 2007

Kolikon toinen puoli

Kuka muistaa eilisen? No, ei sen niin väliä, vaikka juuri silloin linkkasinkin Marko Parkkisen haastatteluun talsa.fihin muutaman kommentin kera. Tänään samainen saitti sitten jatkaa dialogin ruokkimista ja suunvuoron saavat Mainostajienliitto ja MTL.

Luettava on enimmäkseen varsin huojentavaa, joskin muutamassa kohdin piti hieman yskäistä, esimerkiksi Taru Eboreinen loppulasautuksen: - En menisi sanomaan, että mikään osa on mainonnasta on turhaa, jos se on ammattitaidolla tehty. Ei ole olemassa väitettä tukevia tai sen kumoavia tuloksia.

Totta sinänsä, onhan perin harvinaista, että ammattitaidolla tehdystä mainonnasta olisi liiketoiminnalle haittaa. Ovela pirulainen laittoi tuon ammattitaitoinen sanan tuonne sekaan. Kaikki tarpeetoon voidaan sysätä ammattitaidottomuuden piikkiin. Toisaalta se, ettei jokin ole turhaa ei välttämättä tarkoita, että se olisi tarpeellista saati sitä, etteikö hommaa voisi tehdä paremmin. On turhaa valita parempaa huonompi vaihtoehto.

Toinen juttu sitten on, minkä verran asiakasyritykset ovat valmiita maksamaan tuloksellisesta mainonnasta. Käyvän hinnan, tuumaisi jokainen pöydän toisella puolella istuva, mutta onko asia varmasti näin. Mikä takaa sen, ettei kilpailutuksella kerätä viiden toimiston ideoita ja homma viedaan sitten edullisimpaan. Ja sama uusiksi taas muutaman vuoden päästä? Mitattavat tulokset, pitäisi vastauksen kuulua.

Kirjoitti Antti Huttunen @ 11:16 AM :: 0 ajatusta Spottaa

Sunday, July 29, 2007

Kesän saldo

No niin, lomat alkavat olla muutamaa viimeistä tuntia vaille takana ja huomenna sorvi pyörähtää taas täysissä sielun ja ruumiin voimissa käyntiin. Luonnollisestihan viimeisen työviikon tasaantuntu tahti kostautui sitkeänä kesäflunssana, joka nieli myös osansa lomasta.

Kesän saldo oli sinänsä mainio. Sisko pääsi onnellisesti naimisiin ja seremonia mestarin tehtävässä huomasi tapahtumatuotantokokemuksesta olevan huikeasti hyötyä. Ennakkoon optimistiselta näyttänyt aikataulu piti mainiosti ja häät sujuivat mallikkaasti muutoinkin. Traumaattisempiin kokemuksiin luettakoon sormesta puraissut minkki ja sitä seurannut jäykkäkouristusrokotuksen hankkiminen.
"Eteläinen, itäinen vai läntinen alue?", aulaemäntä kysyi.
"Kai se on toi eteläinen, kun olen Espoosta."
"Ai, sit sun pitää mennä tonne päivystykseen"
Piikki oli käsivarressa noin viidessä minuutissa. Jotain ihan muuta, kuin Puolarmetsän TA:lla tuntikausien jonottaminen.

Vähintään yhtä päräyttävää oli taistella puolisen tuntia keskellä yötä silmämääräisen havainnon perusteella 15-kiloisen hauen kanssa. Se vei tällä kertaa pidemmän korren, mutta pienempiä saaliskaloja sentään kävi veneessä hyvän matkaa toistasataa.

Eniten nauratti Kuopion Farmari-maatalousnäyttelyssä ollut parivuotias pojanviikari, joka yritti syöttää lampaalle lakua. Ilme oli hämmentynyt, kun lammas ei herkkua arvostanut.

Parkkisen Marko sitten otti ja jätti Bobin. Keväällähän homma johdonmukaisesti kiistettiin, vaikka sitä yleisesti povattiin. En tiedä, olisi asian hieman toisenlainen hoitaminen ollut tyylikkäämpää kuin nyt toteutunut, varsinkin, kun viimeinen naula arkkuun ilmaastui Talsa.fissä otsikolla Yrityksen mainostavat liikaa.


Sinänsä haastattelussa on paljon asiaa. Erityisesti seuraava tekstinpätkä sai minut hymyilemään:

Käymättä jäivät runsaan kymmenen vuoden mainostoimistouran aikana muun muassa Cannesin mainosfestivaalit, juhannusviikon - päivin ja öin - kestävät megalomaaniset mainostöiden missikilpailut Välimeren paahteisella rantakaistaleella.
– Aika kallista, Parkkinen kuittaa.

Oikea asenne. Ja vieläkin enemmän hymyilin tässä kohtaa:
– Menetin monta läheistä lyhyen ajan sisällä. Se pakotti miettimään elämän suuntaa. Tajusin, ettei kannata käyttää kovin paljon elämän korvaamattomia hetkiä vain siihen, että tekee rahaa. On valittava ne jutut, joihin uskoo.

En siis menetyksille vaan oivallukselle. Ja lopulta sai nauraa räkättää, kun luki lukijoiden kommentteja. Käsittämätöntä, miten puun takaa kyllä on pokkaa huudella, vaan harva rohkenee tehdä saman omalla nimellään. Onhan se täälläkin nähty. Vaan täytyy ymmärtää, että sieluja on monenkokoisia, siitä se elämän rikkaus syntyy.

Mitäs muuta. Ah, Laitilan Oivalla oli kesän paras radiospotti, siitä tuli hyvälle mielelle. Toyotan uutukaisen radiosekunnit taas eivät saaneet riemusta hyppimään. Samalla tuli tarkkailtua oman mediakäyttäytymisen muutosta.

Radio ja printti olivat ne kaksi kanavaa, joihin vähää enemmän törmäili. Ja tietty myymälämatskut, jotka lähinnä aggressiivisuutensa vuoksi ärsyttivät ja saivat etsimään jotain vähäeleisempää. Netissä surffaaminen rajoittui muutamaan sivustoon, kaikki haahuilu jäi pois. Ja telkkari, sitä ei ole tullut tuijotettua sitten kesäkuun kuin muutama satunnainen sääennuste.

Kirjoitti Antti Huttunen @ 8:02 AM :: 4 ajatusta Spottaa

Monday, July 02, 2007

Lomien ratoksi

Venäläinen ystäväni vinkkasi mainion videon. Katsokaa kokonaan, varmat naurut. :) Tätähän pitää kokeilla.

Kirjoitti Antti Huttunen @ 1:40 PM :: 2 ajatusta Spottaa

Sunday, July 01, 2007

Taivaskortti

Luottokortti, jonka kuvan saa itse valita vaihtoehdoista on jo vanha juttu. Myös erinäisten bonuskorttien yhdistäminen pankki- ja luottokortteihin on nähty. Jopa täysin vapaavalintaisella kuvalla olevan pleksin on saanut lompakkoonsa, jos moisen haluaa.

Vaan eipä siinä kaikki! Tuolla veikeässä Etelä-Koreassa on sikäläisen valtion vetämä Industrial Bank of Korea ilmoittanut kuluneen perjantaina, että se on tuonut markkinoille erityisesti papeille räätälöidyn "Minä olen pastori" -kortin.

Tätä taivaallista pleksiä vinguttamalla saa esimerkiksi alennusta Raamatusta ja voi kerätä bonuspisteitä kirkolle. Maallisemmista hyödyistä mainittakoon alennus bensasta (näin kasvihuoneilmiöfanatismin aikana, eikö moinen ole kerettiläistä?) ja suorastaan hekumallisuudesta: elokuvalipuista. Anekaupasta ei kortin kohdalla puhuta mitään, mutta uskoakseni ainakin luotottaja tulee kymmenyksensä ottamaan.

Lue koko juttu Taloussanomat.fistä.

Kirjoitti Antti Huttunen @ 10:32 PM :: 0 ajatusta Spottaa