Wednesday, June 27, 2007

Omen ist Nomen

Anna Ruokonen kirjoittaa Talsan kolumnissaan yritysten nimistä. Latinajohdannaiset eivät miellytä häntä.

"Mukalatinan pyhittää kansainvälisyys. Kun viidennes myynnistä tulee kotimaan ulkopuolelta, tulee kiire luopua suomenkielisestä nimestä. Kunhan tekee itsensä tunnetuksi, uusi nimi muuttuu tarkoittamaan yritystä. Eikö?" Ruokonen kirjoittaa.

Niin. Toisaalta, missä näillä yrityksillä on eniten kasvupotentaalia? Missä määrin toiminta, toimiala ja toimintaympäristö ovat muuttuneet niin, ettei entinen nimi palvele nykyistä tilannetta. Latina on kielenä kaunis. Toisaalta saisi tästä kotimaisestakin johdettua paljon. Vaan sanan runko olisi jo ulkomaalaisille vieraampi.

"Jostain syystä imagonrakennukseen on siis hyvä ryhtyä ilman merkitystä tai tarinaa. Vaikea uskoa, että mainonta tulee halvemmaksi."

Eihän asia näin ole, vaikka nimi olisi mikä! Minne se tarina sieltä katoaa? Mitä arvoa vanhalla nimellä on ihmiselle, joka ei tunne yritystä entuudestaan? Lähtötilanne on aivan sama.

Koko juttu täällä.

Kirjoitti Konsonantti @ 11:11 PM :: 0 ajatusta Spottaa

Monday, June 25, 2007

HKL right now

On vittumaista astella kohti pysäkkiä ja todeta, että oman bussin perävalot näkyvät. Kenties tämä palvelu, joka näyttää realiaikaisesti HKL:n arvaamattomien bussien yllättävätkin liikkeet auttaa moiseen.

Aivan mieletöntä. Ja tuo toimii siis myös multimediatietokoneessa, joka vielä jokunen vuosi sitten tunnettiin matkapuhelimena, rahvaanomaisemmin kännykkänä. Vaatimukset ovat jotain selaimen ja nettiyhteyden luokkaa. Tietysti näyttö saa olla postimerkkiä isompi.

Samalla kun muista, että HKL pilotoi busseissa olevaa avointa WLANia, niin homma skulaa vieläkin sulavammin.

Kirjoitti Konsonantti @ 11:42 PM :: 1 ajatusta Spottaa

Sunday, June 24, 2007

Lääkemarkkinoinnista

Viime aikoina olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua reseptilääkkeiden mainonnan vapauttamisesta. Kiistaton realiteetti on, että EU:n alueella ihmisillä on huutava vajaus lääketietoudessa. On toinen asia, kuinka sairaus määritellään ja voiko yhä useampia ihmisen "ominaisuuksia" siirtää sairaus termin alle. Niin tai näin, jos vaivaan on lääke, ihmiset eivät tiedä siitä. Mitä harvinaisempi vaiva on kyseessä, sitä vähäisempää tietämys on. Eivätkä sairaat, syrjäytyneet ja vakavasti vanhat surffaa ja kato-vittu-googlesta kuten koulutetut, nuoret ja muutoin "valveutuneet" A-luokan kansalaiset.

Julkishallinnollisilla toimijoilla ei ole resursseja tiedottaa lääkkeistä. Internet on toki pullollaan informaatiota, mutta vielä enemmän joukossa on jopa vaarallista disinformaatiota. Siinä on äkkinäinen googlaaja ihmeissään, kun paukauttaa intialaisen apteekin sivustolle tilaamaan väärennettyä ja jopa hengenvaarallista valmistetta.

Tullaan siihen, että lääkkeen kehittäminen maksaa keskimäärin 1,5 miljardia euroa. Tämän summan investoineella taholla olisi luonnollisesti intressinä, että parannus- tai vähintään oireita helpottavasta keinosta tietäisi jokainen, jonka elämänlaatua se parantaisi. Luonnollista, sillä totta kai moiselle pätäkälle haluaa myös tuottoa.

Tähän mennessähän homma on toiminut niin, että lääkäreille suunnataan tiedottavaa kampanjointia: "Prozac poistaa vitutuksen", "Viagralla stondaa tykimmin". Bob on kunnostautunut muutamalla erinomaisella esimerkillä erityisesti antibiooteissa. Kuluttajille on sitten yleisluonteisesti informoitu, että tähänkin vaivaan on olemassa lääke. Minusta se on kornia. Koko homma pohjaa siihen olettamukseen, että lääkäri tuntee kaikki lääkkeet ja valitsee niistä sopivimman.

Ideaalimaailmassahan homma olisi niin, mutta valitettavasti todellisuus on tuohon utopiaan verrattuna varsin vajavainen. Nuo spotit myös lähinnä pelottelevat, nostavat vaivan esiin, mutta eivät tarjoa mitään konkreettista ratkaisua. Kolmanneksi homma on nykyisellään vähintäänkin kuluttajien älyn aliarviointia. Byrokratian tärkeyttä halutaan korostaa keinolla millä hyvänsä, vaikka vaihtoehtona olisi suunnata resurssit ensisijaisesti valvontaan ja puuttumiseen vähän joka paikassa häsläämisen sijaan.

Ymmärtäähän sen. Ihminen pelkää sitä, mitä ei ymmärrä ja ymmärtää sitä, mitä ei pelkää. Vähän paremmalla tiedolla moinen muutos ei ehkä pelottaisi. Ainakin omaa sydäntä särkee nähdä ihmisiä, jotka kärsivät vain siksi, etteivät tiedä oireilua helpottavasta vaihtoehdosta. Nähtävästi perisuomalainen perkele-tässähän-ei-lääkäriä-tarvita-asenne on edelleen voimissaan.

Talsan mukaan Kuluttajaliitto vastustaa EU:n esitystä lääkemainonnan ainakin jonkinasteisesta vapauttamisesta. Otsikkona on "Suomi vastustaa". Kerrassaa vinkeää, lääkelaitos on siis sama asia kuin Suomi! Huomatkaa myös argumentointi, jossa yksi mahdollisesti huono esimerkki nostetaan esiin ja unohdetaan kaikki sadat myönteiset tapaukset. Pätevä vasta-argumentti olisi jotain linjalla: "Pitäisikö sadanihmisen kuolla vaivoihinsa, jotta kaksi pelastuisi lääkkeiden ei toivotuilta interaktioilta".

Lisäksi Kuluttajaliitto haluaisi poistaa myös nykyisen "Sairauteen on olemassa parannus" -tiedottamisen linjan. Onko sairaus sairaan vika? Miksei terveyttä saisi ostaa?

Kirjoitti Konsonantti @ 10:15 PM :: 0 ajatusta Spottaa

Wednesday, June 20, 2007

Juhannusta sinulle!

Se on kesä kukkeimmillaan. Juhannus korvilla. Yhdellä jos toisella pullo huulilla. Sen kaulaan kelpaa sitten aattoiltana kapsahtaa, jos ei kenenkään muun.

Juhannusta, mitä parhainta sellaista toivottaaa Mainonta on syvältä II kaikille lukijoilleen! Anna lapselle raitis vappu.

Kirjoitti Konsonantti @ 10:31 PM :: 1 ajatusta Spottaa

Thursday, June 14, 2007

Huom! Kenia & Nokia

Lukuisten vuosien ja monenkirjavien vaiheiden jälkeen Huom!-nimi palaa Suomen kiinteistövälityskentälle. Markkinointi&Mainonta puhuu suoraan brändistä. Kenties termin brändi käyttäminen tässä vaiheessa on lievästi joko varhaista tai liioiteltua.

Huom!in ilmaantuminen kentälle oikeastaan sinetöi Igglon aseman. Jos homma skulaa, se kopioidaan. Se on myös selkeä signaali kuluttajille: asunnon ostajille ja myyjille. Toimintamalli on tullut jäädäkseen ja siihen voi luottaa. Toisaalta viimeistään nyt varmasti muutkin alan toimijat alkavat olemaan pakotettuja muuttamaan mallejansa.

--

Tänään vähän vanhempi, mutta mielenkiintoinen juttu osui silmiini. Brittiläinen Kikoy-yhtiö on hakenut itselleen yksinoikeutta kikoi-tavaramerkille. Merkki viittaa perinteisiin kenialaisiin kangastuotteisiin. Värikkäitä kikoi-kankaita käytetään mm vaatteissa ja kodintekstiileissä.

Kenialaiset ei oikein diggaa hommasta. Jos hakemus hyväksytään, kenialaisten pitää jatkossa anoa yritykseltä lupa valmistaa ja myydä tuotteita. Euroopan unioni on ulkomailla suurin kikoi-tuotteiden ostaja, ja brittiyhtiö voi rekisteröidä tuotemerkin koko yhteisön alueella.

--

Toisenlaisena tavaramerkkiuutisena nostettakoon esille se, että Nokia ei saanut rekisteröityä tunnusääntänsä. Jos kyseessä on tämä klassinen Nokia-tune, niin en usko, että suurta hätää on. Tosin on siitäkin äänestä oma hupinsa. Erityisesti väsyneiden ihmisten ärsyttämisessä se on lyömätön ;) Vähän sama kuin tarkastelisi Applen tuotteita neutraalisti. Saa varmasti turpaansa ja voi vetää marttyyriroolia.

--

Japaninelävät saavat ihmeteltäväkseen ja maisteltavakseen kurkunmakuisen limonaadin. Hullua, eikö? Tämänkin makunautinnon tarjoaa Pepsi.

--

Lontoon Olympialaisten logosta on jauhettu pitkin viikkoa. 400.000 puntaa moisesta. Käsittämätöntä. Olisiko ehkä kannattanut testata se ja muita vaihtoehtoja vaikkapa tuhannella ihmisellä. Luulisi ettei tuon mittakaavan hommia ryssitä tuohon tyyliin. Jos nuoria kosiskellaan, niin nuoret samaan testipenkkiin logon kanssa.

Toisaalta äärettömästi kauniimpaa elävää viivaa löytyy ajoittan koristamassa lukuisia harmaita betoniseiniä pitkin Suomenkin kaupunkeja. Lontoosta luulisi löytyvän osaavia wraittereita vaikka kuinka paljon.

Ehkä se on niin, että koska se on kallis, on sen pakko olla hyvä. Hauskaa nähdä, kuinka vaikeaa ihmisten on myöntää tehneensä virhe. Vaikka se olisi ainoa keino pelastaa oma asema, kasvot ja tilanne. Enkä viittaa edes tähän, vaan ihan yleisesti julkisuudessa keikkuviin naamoihin, varsinkin poliittisiin päättäjiin.

Ei siinä muuta kuin nepanepa.

Kirjoitti Konsonantti @ 11:58 AM :: 3 ajatusta Spottaa

Sunday, June 10, 2007

Virosta jyrähtää

Työkseen tuon pienemmän rapakon takana runsaasti asiova tuttavani vinkkasi, että Tallinnan toimistoissa käy melkone pöhinä. Eestiläised reklaamibyroot aigovad tehä invaasio Suome tanner. Sorry, pseudoeesti on vaan niin lystiä. Ja tarttuvaa. Kiitokset vaan Tallinkin (loistavan) kamppiksen luoneille janttereille.

Tallinnan mainostoimistot ovat siis päättäneet tulla Suomen markkinoille. Brilliantin johdolla. Se on kertoman mukaan pian tarjoamassa itseänsä häiriöksi markkinoillemme. Aikovat tehdä sen rytinällä. Kilpailuetuna on tarjota parempaa jälkeä halvemmalla. Tuo on yksi niistä lauseista, jotka lähes aina kumoavat itsensä, mutta jos eivät sitä tee, on tulos sitten huima.

Eestiläiset painotalot tarjovat erinomaista laatua huomattavasti kotimaista halvemmalla. Varsinkin laajemmissa duuneissa. Myös palvelukulttuuri on maassa voimissaan. Jos Suomeen mielivät toimijat valjastavat nämä edut omiksi vahvuuksikseen ja paketoivat kokonaisuudesta pidemmän arvoketjun kokonaisuun, on Suomessa heikompien toimistojen jo tutistava.

Ongelmia siis luvassa niille tuotantopainotteisille toimistoille, jotka tekevät paljon suoraa ja kilpailevat jo nyt hinnalla. Toisaalta laatua halvemmalla -ajattelu saa asettamaan ahtaalle Turkulaiset toimistot, jotka ovat pyrkineet luomaan sillanpäitä Helsinkiin.

Jotenkin tuntuu, että vahvoilla ovat huippuluovat toimistot, toisaalta suuret ja riittävät volyymit omaavat talot ja lisäksi ne, joilla on oikeasti kompetenssia olla strateginen kumppani.

B2C-puolella ei tallinnalaisilla ole juuri markkinoita vallattavaksi. Suomen markkinat ovat niin ketjuuntuneet, kansainvälisten jättien hallussa ja kilpaillut, ettei sieltä ainakaan herkkupaloja helpolla irtoa. Adabtointi ehkä elättää, mutta ei lihota.

Saas ny nährä tulooko sieltä mitään, sano entinen isäntä, kun raiteella junaa varto.

Kirjoitti Konsonantti @ 12:32 PM :: 0 ajatusta Spottaa

Wednesday, June 06, 2007

Ei niin hekumallista

Lienee julkista tietoa, kun on jo tuolla blogissa julkaistu. Siihenhän sitä viime viikolla viittasin; HEKU pistetään lihoiksi. Lyhyesti: Digistudio on myyty multiprintille. Aineistohallinnan yksikkö yhdistetään toisen Talentum Premedia -konsernin osan, Faktorin vastaavan yksikön kanssa DH Tools-nimiseksi yritykseksi.

Kirjoitti Konsonantti @ 11:49 PM :: 0 ajatusta Spottaa

Puhuva paperi

Huikeaa. Tähän on tultu. Kaikkea ne ruotsalaiset keksivät. Tosin IKEAn 160 miljoonan painoksella ilmestyvän katalogin workflow-kuvausten jälkeen tuntuu ihan luonnolliselta, että nimenomaan rakkaat naapurimme kehittävät moisen.

Kirjoitti Konsonantti @ 11:25 PM :: 2 ajatusta Spottaa

Tuesday, June 05, 2007

iPhone

Se tulee myyntiin 29.6. 2007. Tänä vuonna, tässä kuussa! Se tulee näyttämään Nokian puhelinten ohjelmointipuutteet. Näin on kirjoitettu. Ja tottahan se on. Itse juhlistin iPhonen markkinoille saapumista hankkimalla Motorolan. Se sattui olemaan kaunein liikkeessä olleista puhelimista. Lisäksi sillä voi puhua, lähettää SMS- ja MMS-viestejä, räpsiä hätäisiä kuvia.

Kirjoitti Konsonantti @ 11:53 AM :: 5 ajatusta Spottaa

Mainonta ja kesä

Hasan & Partnerskin liittyi MTL:n vahvuuteen. Nyt MTL:llä on sellainen jäsenistö, että sen voi ottaa vakavasti toimialajärjestönä. Vielä kun saadaan alalle jonkinlainen työehtosopimus, niin homma rokkaa. Siinä vaiheessa MTL voi sanoa oikeasti olevansa toimialajärjestö.

Työehtosopimista tarvitaan. Ruuhkia tulee ja ylitöitä kertyy, se on realiteetti. Toisissa yrityksissä homma toimii kuten pitää. Sitten on niitä mustia lampaita. On surullista nähdä, miten ihmisiä poltetaan loppuun. Se ei kuulu työelämään.

Palkkojen osalta työpaikka- ja henkilökohtainen sopiminen on eittämättä ainoa toimiva vaihtoehto. Mutta olisivat ne minimitkin ihan reiluja. Estäisivät vedätykset. J-P. Rautamaa, näytä että sulla on munaa. Koska sulla on, me tiedetään se.

Mutta. Työntekijöiden järjestäytymisaste on niikseen heikko, että tämä kaikki on pelkkää spekulaatiota.

On ollut vähän hiljaista tämän blogaamisen kanssa. Mutta Flickriin ja proosablogiini on tullut mukavasti tavaraa. Ja sopiva kiire, se on helvetin hyvä. Deadlinet rullaa, strateginen ajattelu määrää ja luovuus rullaa. Ulkona paistaa aurinko. Olarin kallioilla kelpaa istuskella muistikirjan kanssa ja kirjoittaa proosaa kuin Tsehov!

Itäisen Suomen kattavan lakkiaiskierroksen aikana lisäksi havaittu, että ukko oli talven aikana varautunut huonoihin aikoihin keräämällä vararavintoa siten, etteivät puvun housut istuneet aivan odotetulla tavalla. Siksipä päätin kokeilla ihan piruuttaan karppaamista. Varsinkin kun kuulin ketoositilan tuovan hyvän olon. Ja totta se on. Perhana, niin absurdilta kuin lihan ja rasvan syöminen tuntuu.

Jos muuten olette huomenna AGI-lehden Kuvia julkaisuihin -seminaarissa, niin tulkaa moikkaamaan.

Mut kesä se on! Ulkona näkyy huomattava määrä kauniita vartaloita ja virvoittavain juomain sekä jäätelöiden markkinointiviestintää. Jaffan pilarit hymähdyttävät. Terveisiä Liikasen Tonille. Lapsille spraittia!

Kirjoitti Konsonantti @ 11:10 AM :: 0 ajatusta Spottaa