Thursday, April 27, 2006
Niitä saa rahalla uusia
...sanoi AD kun omistaja heitti arkkitehtitoimistosta tilatun piirrustuksen nurkkaan ruttuun. Kaikkea ei saa massilla ja pääsääntöisesti ne ovat niitä kaikkein arvokkaimpia asioita. Ironista on, että niiden arvon huomaa yleensä vasta menetettyään ne.
Niin tai näin. On myös paljon muuta, mitä ei tahdo saada edes rahalla. Flash-osaajat tuntuvat olevan kiven alla. Siis onhan näitä perusteet hemmoja aika tavalla, mutta todellisia osaajia ei ihan joka nurkalla kävelekään vastaan.
Hyviä mainoskamppiksia saa rahalla. Yleensä isolla rahalla. Toisaalta toinen ääripää ovat toteutukset, joissa perinteiset ratkaisut on kyseenalaistettava siitä syystä, että käytössä on hyvin minimaalisesti rahaa.
Muistan eräässä seminaarissa velloneen keskustelun siitä, tuleeko mainostoimiston tietää kampanjan budjetti. Olen sitä mieltä, että se on varsin keskeinen tekijä. Jostain syystä asiakasyrityksien edustajat eivät olleet asiasta aivan samaa mieltä. Tämä kertoo luottamuksen puutteesta. Hassua sinänsä, sillä samojen yritysten mainostoimistot ainakin puhuivat kumppanuudesta tilin siirryttä taloonsa.
Raha on turhan keskeinen tekijä mainosmaailmassa. Itse tuijotan myytyjen tuotteiden, saatujen kontaktien määriä jne. Oma palkka, aika harvoin sitä ajattelee. Työsuhteen alussa ja sovittuina väliaikoina. Muutoin yritän sulkea sen mielestäni. Taskut tyhjinä kun on usein rikkaampi kuin koskaan. Analogia edellä mainittuun suunnitteluun on häkellyttävä. Jos ei ole massia, tarttee luovuutta. Onpa kyse sitten myynnistä tai elintarvikkeiden hankkimisesta. Hyvä idea on kuitenkin aika keskeisessä roolissa. Ja erinomainen toteutus.
Jos kilvoittelua katsoo, idean rooli on usein muotoon liittyvä. Itse näen oikeasti luovuutta edustavassa ideassa olevan vähintään yhtä syvä toiminnallinen ja sisällöllinen ulottuvuus. Tämä raakkaakin aika armottomasti kilpailuissa menestyneet irtoideat sinne b-kastiin. Ja taustallahan on vielä ihana strategia, joka on monelle luovalle suunnittelijalle pelottava sana. Miksi ihmeessä? Säästän tällä kertaa sotaterminologiaa sisältävät vertaukset. Pasifistinen päivä.
Rauhaakaan ei saa rahalla. Ainakin tähän mennessä on tuloksellisuus ollut vähän heikon näköistä. Hei, brändätään rauha ja tukotetaan koko media sillä. Jos edes joka toinen mainostoimisto, joka vannoo brändi-imagojen (nerokkain termi ever) autuuteen, lähtee mukaan ja mediat yhtälailla, niin parissa vuodessa pitäisi konfliktien olla historiaa.
Tapan kyynikon itsessäni, lopetan tämän tajunnanvirran ja jatkan huomenna.
Read or Post a Comment
Hei, dude. Meikä komppaa: eilen oli tilipäivän aatto ja lokkeilin kantabaarin ravintoloitsijalta itselleni nauhalle pari bisseä kunnes puhelin soi. Siellä oli AD ja sanoi että ollaan pitkästä aikaa pohjoisesta huippusuoran shortlistalla. Keulin just eikä melkeen sen verran että pummasin vielä kaks biusaa ja menin toteamaan asian itse. Juotiin bisset ja ihmeteltiin. Sitten menin kotiini syömään eilistä makaroonilaatikkoa.
Ei tätä hei rahasta tehdä. Sipissä saa olla mut voishan sitä kaivaa vaikka ojaa tai olla Siwan kassalla.
Tärkeintä on fiilis ja kaverit. Ehkä myös se että asiakas tulee ja sanoo että hyvä jätkät, hommat etenee.
Tulee mukava olo.