Monday, May 07, 2007

Näytönpaikka

Aamulla kiinnitin työpöydältäni keskeisen paikan vallanneeseen työkoneeni näyttöön post-it-lapun, jossa lukee "Työpöytä on näytönpaikka.". Siemaisin kahvia, kun jo seuraava ajatus ilmestyi päähän aforismina.

Ja nyt minä haluan jakaa sen sinun kanssasi täällä! Kevyesti faceliftatun (tiedättehän mitä se enteilee) MOSII:n ensimmäinen aforismi kuuluu näin: "Onnistuminen ilman päämäärää on helvetin hankalaa.". Sitten niitä tuli lisää, kanavoin ne ja kahvi jäähtyi. Mutta tämä alustus siksi, että näköjään palaan tähän lopussa.

Jos on kiire, niin skippaa kolmanteen kappaleeseen. Kaks ekaa on avautumista. Harmittaa. Minun piti tutkiskella ja noin pintapuolisesti vertailla tänään eri KV-mainostoimistoketjujen bränditutkimustyökaluja ja mitä niistä kerrotaan. Oli vakaa aikomus, mutta sitten rekka kuski on päättänyt parkkeerata luovasti rotiskonsa kyljelleen ja vieläpä henkilöauton päälle. Ja ihan kuin siinä ei olisi riittävästi, piti se tehdä vielä keskellä länsiväylää.

Parin tuntia pois illasta, joten jää hamaan tulevaisuuteen sitten tämäkin projekti. No niin. Jos joku haluaa oikeesti hieman jeesata, niin tiedossa olevat linkit työkalujen esittelyiden julkisiin URL-osoihin voisi postittaa minulle. Mitään salaisuuksia en ala esittelemään enkä kaivelemaan. Ja jos on epäselvää, että mistä helvetistä se setä puhuu, niin WPP:n ketjutoimistojen käytössä oleva mainio, mutta Suomessa kovin tuntematon BAV on kelpo tyyppiesimerkki.

(Ai miksi mä sitten tällaisen maratonin kirjoitan, jos vituttaa tuo pintapuolisen työkalututkimuksen väliinjääminen? Voisihan sitä sitäkin tehdä, mutta sitten jäisi blogaamatta.)

--

Tästä mä jotenkin tykkäsin. Mutta ei ole kaukana se hetki, kun pimppaaminen on ryöstöviljelty loppuun.

--

Tämä voisi olla tämän postauksen pääasia. Sovitaan, että tämä on ikäänkuin loppuhuipennus. Tero kirjoittaa ja ajattelee osuvasti. Ja sitten Rinteen Pertti näpäyttää:

- Yllä olevassa luovuuskeskustelussa ei ole mitään sellaista, mistä ei olisi samaan sävyyn puhuttu aivan joka vuosi jo 45 vuoden ajan.

Menee vähän saivarteluksi, mutta alle 30-vuotiaalta on kohtuutonta odottaa tietoa, mitä 45 vuotta sitten on jauhettu. Ajat ja mediakenttä on muuttuneet siitä täydellisesti. Ihmismieli ei. Sen näkee esimerkiksi siitä, ettei käydyistä keskusteluista huolimatta asialle ole tehty mitään, koska siitä jauhtetaan tätä ilmeisen samaa virttä edelleen. Tai sitten tuo on vaan turvallinen argumentti, joka toimii monessa tilanteessa. Ihan kuin erään edellisen esimieheni "älä saivartele", joka nousi ässänä hihasta, kun joku kysyi jotain, jota hän ei tiennyt.

- Ilmeisesti jokaisen uuden mainossukupolven on itse oivallettava, että luovaa mainontaa on vain se, joka vie mainostoimiston asiakkaan omiin tavoitteisiinsa.

Se on kyllä ihan totta. Käsittääkseni yksi korkeamman tason kognitiivisen teorian lähtökohta nykyisin on se, että oppiminen on oivaltamista. Asiat pitää ihan oikeasti oivaltaa itse. Tai voihan sitä hokea mantrana protokollaa, haukikalahaukikala, mutta en mä usko, että se auttaa pääsemään asiakkaan tavoitteisiin. Vaikka se olisi huomattu jo 45 vuotta sitten.

Jos kaivetaan samaa settiä mielen perukoilta niin En-Muista-Kuka sanoi joskus, että "jokaisen on tehtävä omat virheensä tullakseen hyväksi." . Siinä on totuus. Hasanin Ami sanoi, että "Asiakkailla ei harjoitella.". Molemmat on oikeassa. Itse sallin itselleni yhden virheen kutakin asiaa kohden, kunhan se ei toistu ja siitä ottaa opikseen.

- Se voi olla sekä nakkitarjous, että Saarioisten meidän äiti -oivallus. Luovuus mainonnassa ilman tavoitetta ei ole mitään.

Tässä ollaankin jo aika lähellä sitä aamuista ajatustani. Onko mulla joku antenni, mikä syöttää mulle satunnaisesti eri ihmisten ajatuksia, kun näitä yhteneviä mietteitä suunnilleen samaan aikaan sattuu todella usein.

Kirjoitti Konsonantti @ 11:55 AM