Thursday, March 30, 2006
Haastattelujen haastattelut
Jokunen päivä sitten lounastauolla keskustelu ajatui työhastatteluihin. Americanan ohessa mieleen tulvi muistoja parhaista otoksista uran varrelta. Oikeastaan haastattelut eivät ole yhdessäkään toimistossa toistaneet mitään kaavamaisuutta.
Ehdottomasti hauskimpana mieleen on syöpynyt kerta, jolloin kello kolmetoista alkanut haastattelu venyi peräti neljätuntiseksi. Tosin aihe oli kuin varkain vaihtunut jossain vaiheessa teleoperaattoreiden markkinointiin, mutta yhtä kaikki. Vaikken etsinyt silloin vakavissani uutta duunia tai kyseinen yritys copywriteria, oli iltapäivä ehdottoman hedelmällinen molemmin puolin.
Toiseksi veikein tapaus on hieman tuoreempi. Yksinkertaisesti räjähdin totaaliseen nauruun kuullessani luonnehdinnan eräästä alan ihmisestä. Ehkä osuvin kuvaus siitä persoonasta, jonka olen koskaan kuullut. Mieleen välähti erään AD:n kuvaama burberry-pelle-hermanni videotaideteos, joka pelastaa huonoimmankin päivän.
Kolmanneksi rankkaan vuodelta miekka ja kypärä erään pienen toimiston, jossa haastattelija ei osannut kysyä mitään. Eikä hän halunnut nähdä työnäytteitä. Ne ovat varmasti riittävän hyviä. Hän haki toimarin. "Voitko aloittaa viikonpäästä, palkka on se ja se?". Sentään viikonlopun sain aikaa miettiä, josko muuttaisi puolen Suomen halki työn perässä. Vaikka tökkäsinkin käteni paskaan, mutta samalla avautuivat ovet alalle. Kiitos siitä heille.
Read or Post a Comment
Sorry, mut sitä videotaideteosta ei tulla koskaan näkemään julkisuudessa. Pieniä lapsia täytyy suojella mainosmammoilta.