Wednesday, March 22, 2006

Digiviihteestä

Tekijänoikeus-sana on saanut viime vuosina painolastikseen rehevän tunnelatauksen, eikä lainkaan myönteistä. Aiemminhan sana esiintyi julkisuudessa lähinnä Teoston ulottaessaan lonkeroitaan yhä uusiin ympäristöihin mm. julkisiin liikennevälineisiin.

Oikeastaan se oli alkusoittoa. Radiossa esitettävästä musiikistahan maksut on jo kertaalleen maksettu. En ymmärrä, millä perusteella pitäisi maksaa enemmän sen mukaan, missä radiovastaanotin sattuu sijaitsemaan.

Sitten tulivat P2P-ohjelmistot ja MP3-tiedostot. Musiikin levittäminen ja hankkiminen oli helpompaa. Kaverilta kaverille c-kasettikopiot väistyivät hiljalleen ja ääni liikkui parempi laatuisena. Muistan sen ajan. Olin silloin toimittajana eräässä suuressa musiikkilehdessä ja nimenomaan P2P-ohjelmien kautta tuli etsittyä uusia juttuja. Parhaat luonnollisesti tuli ostettua sitten ihan oikeasta levykaupasta. Toisaalta kannatuksen takia ja toisaalta siksi, että pelkästä tiedostosta puuttuu se fiilis joka oikeassa levyssä on.

Tässä vaiheessa levy-yhtiöt nukkuivat ja jättivät hyödyntämättä uuden jakelukanavan. Nyt ne ovat hiljalleen heräilleet, mutta se prosessi on vielä pahasti vaiheessa. Hintataso ei ole edelleenkään missään suhteessa todellisuuteen ja tiedostomuodot ovat usein kaikessa eksoottisuudessaan käyttökelvottomia tai ainakin hankalia.

Tekniikka on harpponut huimia loikkauksia eteenpäin ja viihdeteollisuus ja taiteilijoiden etujenvalonta ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Laite valmistajat ovat olleet ovelia. Microsoft niittasi Winampin Mediaplayerillään ja Ipod jyrää Itunesin kanssa omalla rintamallaan. Ranskassa tähän on herätty. Turhat rajoitteet halutaan siivota ja avata viihdemaailma aidommalle kilpailulle.

Talouselämä uutisoi kännykkä-TV:n vaikeuksista. Yle joutui keskeyttämään Olympialaisten lähetyksen verkon kautta. Syynä molempiin on tekijänoikeuksia valvovien tahojen lyhytnäköinen ahneus. Sen sijaan, että media nähtäisiin sillän muodostamana monikanavaisena kokonaisuutena pidättäydytään aikansa eläneessä jaottelussa.

Yhtään pidemmälle ajattelemalla tekijät saisivat suurempaa taloudellista hyötyä siitä, että heidän teoksiensa nauttimiseen on olemassa yhä monipuolisempia mahdollisuuksia. Nyt etuja valvovat tahot niittaavat yhden tekniikan heti alkuunsa ja sitä kautta katoaa tai ainakin merkittävästi pienenee yksi tulevaisuuden ansaintakanava.

Asia on tietysti eri, jos sisältö on ensisijaisti tuotettu kännykkätelevisioon, mikä tulee olemaan varmastikin enemmän sääntö kuin poikkeus. Asettaahan ruudun koko ja kuvan laatu melkoisia rajoituksia (ainakin toistaiseksi) sisällölle.

Kännykkätellu on kuitenkin aika marginaalinen juttu verrattuna kannettaviin musiikkilaitteisiin. Sillä sektorilla olisi nopeasti ajatellen kymmeniä tehokkaita ratkaisuja, jotka palvelisivat sekä viihdeteollisuutta, tekijöitä kuin kuluttajiakin. Mutta asenteet ovat syvällä, joten paisutelkoot ongelmansa. On nimittäin fakta, että pelkästään nykymenolla huolimatta siitä, tiukennetaanko lakeja ja rajoituksia, viihdeteollisuus menettää pelin näpeistään lopullisesti hyvin pian.

Kirjoitti Antti Huttunen @ 11:53 PM

Read or Post a Comment

Toisaalta kannatuksen takia ja toisaalta siksi, että pelkästä tiedostosta puuttuu se fiilis joka oikeassa levyssä on.

Tuo on kovin totta ja jännä juttu. Ihmeellisintä on se, että jo verkkomusiikkikaupasta ostetussa kappaleessa on enemmän fiilistä kuin p2p-verkosta imutetussa.

En sitten tiedä tuosta mediaplayerin niittaamisesta. Kaikki minun pc-tuttuni käyttävät joko Winampia tai iTunesia, mutta minä nyt tunnenkin vain nörttejä.

Posted by Blogger PA @ 2:04 AM #
 

Ja iänikuista länkytystä kuinka piratismi tappaa musiikkiteollisuuden. Mulla on tuossa hyllyssä vanhoja LP-levyjä ja siellä on yhden levyn sisäpusissa kasetin kuva pääkallo/luu kuvituksen kera ja teksti "Home tapeing killing music". Joten sama huoli on ollut jo 30 vuotta sitten - kuinkas on käynyt?

Posted by Anonymous Anonymous @ 2:41 AM #
 

Jos levy-yhtiön focus on jossain megatähdessä, jolla maksetaan X miljoonaa euroa pelkästään sopimuspalkkiota ja levyllä on kaksi hittiä, niin on liiketoiminta aika riskaabelia. Hitit ja albumikokonaisuudet ovat kuitenkin aikalailla eri maailma. Jälkimmäisiin voi pohjata huomattavasti vakaamman, joskin matalamma tuoton pitkällä aikavälillä.

Hitti-ihmeiden huipputuotot kyllä laskevat P2P-softien käytön takia - mutta se kertoo vain siitä, että tuotteessa on ongelmia. Se ei ole hintansa arvoinen.

Posted by Blogger Antti @ 5:28 AM #
 

joo, kultainen muisto ajalta jolloin Pertti Salovaara Radio Mafian S-danger:ina moralisoi meitä tuolloisia teinejä kappaleiden nauhoittamisesta c-kasetille.. Seuraavana vuonna polttavat asemat tulivat markkinoille ja pelin henki muuttui (ja Salovaara kai siirtyi Novalle?). Eli:ympäri mennään yhteen tullaan. Jos ei ole varaa maksaa kaikesta musiikista jota haluaa kuunnella, niin keinot kyllä löydetään, laki tai ei..

Posted by Anonymous Anonymous @ 5:14 PM #
 
<< Home