Sunday, March 26, 2006

Måndagii

Niin, niin ja näin. Viikonloppuna iski puun takaa vasemmalta verbaalista tykitystä, jonka rinnalla lähes koko mainosskenemme kalpenee kuin Lumikki konsanaan. Luovuudeksi kutsuttua kekseliäisyyttä on vaikka muille jakaa, eikä sitä vähennä tippaakaan se fakta, että tekijä vetää enemmän aineita kuin erään suurehkon toimiston suunnittelijatiimi ja se ei ole ihan vähän se.

Pudottavin rivi oli muuten MDMA Numminen. Vakavammin ajatellen taas hiphopskenen äärilaita tavoittaa jotain, jollaisen tavoittamisessa ei mikään kaupallinen taso ole koskaan onnistunut. Näin jo pelkästään siitä syystä, että itseironia on kaupallisissa viesteissä aivan liian radikaali ajatus. Hei väki, siinä on yksi keino jos ei nyt kääntää heikkouksia vahvuuksiksi, niin vähentää niiden painoarvoa melkoisesti.

Tai yrittäähän Fortum TV-spotissaan jotain sen suuntaista, mutta hätäinen tekeleensä ontuu kuin jalkapuoli. On aina ikävää katsoa kun massia tuhotaan toimenpiteillä, joiden tulokset eivät salettiin ole sitä mitä asiakas toivoo.

Voihan markkinat. Äärimmäistäkin tiukemmissa kilpailutilanteissa nyt unohtuu muitakin totuuksia. Eikä vähäisimmästä päästä ole viime vuosisadan suurin talous(ja käyttäytymis-)tieteellinen oivallus siitä, että parhaaseen lopputulokseen päästään lyhyttä pidemmällä aikajänteellä, kun toimenpiteet edistävät sekä yksittäisen toimijan että yhteisön etua. Valmistakaa sillä-rajalla-sutta, me ylilupaamme ja näivetetään koko skene. Ei kun toimiala.

Kirjoitti Antti Huttunen @ 9:43 PM