Wednesday, November 14, 2007

Pihalla ku lumiukko

Varoitus: Tämä postaus sisältää vain hajanaisia havaintoja ja mietteitä sieltä täältä. Ei mitään kovin syvällistä.

Tässä jokin tovi sitten kohkasin tästä julmasta eläinkokeesta, johon itseni alistin. Hese ei enää tipu postiluukusta. Mutta oli sillä kohkaamisella toinenkin seuraamus. Kun en itselleni Parnasson saapumattomuutta, josta siis lasku teki poikkeuksen, koskevaan selvittelyyn asentanut deadlainii, niin se jäi roikkumaan.

Vaan eipä siinä mitään. Kun kertaalleen olin asian internetiin vuodattanut, niin sain kokea erinomaista ja esimerkillistä palvelua. Itse lehden päätoimittaja otti minuun yhteyttä ja tiedusteli tietoja, jotta asia voidaan hoitaa nopeasti kuntoon. Mahtavaa! Parhautta. Tuli vallan hyvä mieli.

Sen jälkitiloissa innostuin vielä kokeilemaan, josko proosallinen ulosanti sujuisi, kun sillä rintamalla oli ollut vähän takkuista. Tulos oli kadonnut sunnuntai ja yllättänyt pimeys. Jokunen sivu 12 tunnissa näköjään voi syntyä.

Olen vähän huolissani. Vaikka julkinen terveydenhuolto onkin tehotonta ja hoitajien palkat ehkä liian alhaiset ja irtisanoutuminen työtaistelukeino, josta voi olla montaa mieltä, niin en oikein sulata hallitukselta lakia, joka rikkoo ihmisen itsemääräämisoikeutta. Se on ristiriidassa perustuslain kanssa. Ja meillähän ei ole perustuslakituomioistuinta, joten sama instanssi sekä valvoo että säätää. Saa nähdä miten käy.

Jokelan tapaus onnistuttiin vetämään sit kuitenkin aika tragikoomiseksi, mitä iltapäivälehtien uutisointiin tulee. Ja olipa muutamalla tiedotusvälineellä vähän kyseenalaista lähdekritiikki. Mihin toimittajia tarvitaan, jos kaikki käsiin saata vaan työnnetään ulos asap.

Joskus vuosi sitten kirjoittelin mainonnan mualimassa vastaantulleista tahattomista ja tahallisista päihdeviittauksista. Viime päivinä olen riemastunut nähdessäni onnikoiden persuuksissa komeilevan reklaamin. "Värkit joka lähtöön". Jep jep.

Minäpäs tein eilen tämän talven ensimmäisen lumiukon. Miniatyyriversion, mutta lumiukon kuitenkin. Tehkää tekin, kun kelit antaa myöten. Paljon kivempaa aktiviteettina kuin otsakurttuilu. Ei mulla muuta tällä kertaa. Hymyä.

Kirjoitti Antti Huttunen @ 9:14 AM