Saturday, October 27, 2007

Eläinkoe Hesarilla

Tein julman eläinkokeen. Tilasin Hesarin 6 vuoden tauon jälkeen. Tavoitteena oli verrata kyseisen julkaisun toimitusvarmuutta, verrokkiryhmänä Yhtyneiden Kuvalehtien Parnasso. Sekudäärinen tavoite oli tutkia suppealla otannalla tämän tapahtuman vaikusta hieman latvasta harvan espoolaisen median käyttöön ja edelleen sen heijastumista muuhun elämään.

Toimitusvarmuus on erinomainen. Heti tilausta seuraavana aamuna aviisi kolahti postiluukusta. Tämä on aivan ylivertaista suhteessa Parnassoon, josta ei edelleenkään, eli 5 kuukautta tilaamisen jälkeen ole saapunut ensimmäistäkään numeroa.

Hesarin lasku saapui noin viikon tilauksen jälkeen. Samalla ilmaantui toinen kuori, jossa oli tilausvahvistus ja kolmas sisältönään jatkotarjous. Parnassolla lasku saapui noin kuukauden kuluessa ja on edelleen ainoa osoite siitä, että myyjätaho on huomioinut kiinnostukseni lukea heidän tuotettansa. Joka päivä jännittää yhtä paljon, että milloin itse lehti saapuu. Ehkä joskus.

Takaisin Hesariin ja tutkimuksen sekundääriseen tavoitteeseen. Ensimmäinen havainto oli, että koe-eläin asetti herätyksensä joka aamu puoli tuntia tavanomaista varhaisemmaksi, jotta ehtisi lukemaan lehden. Samalla aamukahvin nauttiminen siirtyi sohvalta olohuoneen suurelle lattiamatolle.

Noin viikkoa kokeen alkamisen jälkeen koe-eläin kiroilee brutaalisti havaittuaan, että tämän roskakatokseen päätyvien kulutuksen lopputuotteiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Samassa ajassa on syntynyt kokemusperäinen johtopäätös, ettei paperisen lehden tilaaminen tuo juuri lainkaan lisäarvoa siihen uutismäärään, jonka koe-eläin vuorokaudessa tavoittaa.

Tässä vaiheessa tutkimussuunnitelmaan päätettiin tehdä muutos, jossa vaihtoehtoina olivat joko Hesarin sunnuntainumero tai Kauppalehti Presso. Ennen kuin työryhmä onnistui tekemään päätöstä, ratkaisi ongelma itse itsensä. Presson kolmen vuoden lento loppui siihen, ettei lehti onnistunut tekemään missään vaiheessa tulosta.

Parempi siis olla kokonaan ilman paperisa sanomalehdyköitä (aikkarit rulaa edelleen) ja luottaa verkkoon entistä vahvemmin. Vähemmän roskia, enemmän unta ja uutiset tulevat suoraan taskuun. Eikä sitä tyhmää tunnetta, kun mielenkiintoisen jutun kohdalla alkaa kovalla tohinalla kopioimaan sanomalehdestä url-osoitetta kaverille lähetettäväksi. Vituttihan se, kun ei löytynyt. Ja vielä enemmän, kun ymmärsi, mitä luuli olevansa tekemässä.

Kirjoitti Antti Huttunen @ 2:45 AM

Read or Post a Comment

Ei tää kans jaksa kotona lukea sanomalehtiä. Mutta tilasin duuniin duunin rahoilla. Hyvin toimii. Joka päivä tulee selattua läpi, samalla näkee mainokset. (Opettelen taas lukemaan mainoksia, monen vuoden jälkeen. Huomasin, että menee liikaa juttuja ohi, jos ei ikinä vilkase kaupallsiia tiedotteita...)

Posted by Blogger Zepander @ 4:19 AM #
 
<< Home