Tuesday, May 09, 2006

Yksilöllisyys ja yhteisö

"Volvo V70 - yksilöllistä ylellisyyttä", anteeksi mitä? Mitä tekemistä liukuhihnalla tuotettavalla autolla ja siihen asennettavilla varustepaketeilla on yksilöllisyyden kanssa?

Saman kysymyksen voisi heittää Sampon pankkikorttikuoseja koskien. Tai Bilian kantiskortti, jonka visuaalisuus on peräisin Vesa Honkosen luomasta graafisesta pinnasta. Teos on nimeltään Sininen Polku ja siitä syntyy syntyy 48 toisistaan poikkeavaa korttia, pientä maalausta jotka jaetaan asiakkaille.

Mitä yksilöllisyyteen tulee, niin mitään sellaista ei ole löydettävissä. Vaikka yksilöön asia liittyykin. Kaikki mainitut tapaukset ja mainitsemattomat, lukuisat niitä vastaavat liittyvät siihen, kuinka yksilö määrittään itsensä yhteisön kautta.

Bilian asiakkuus tai Volvon omistaminen on pohja yhteisölle. Molemmat tosin ovat monessa tapauksessa niin löyhiä, ettei yhteisöön kuuluminen itsessään vaikuta merkittävissä määrin yksilön identiteettiin. Asiaa ei tiedosteta. Näissä tapauksissa merkittävämpää on se, kuinka yksilö näyttää yhteisön ulkopuolisille tahoille olevansa mitä on. Siis yhteisön jäsen. "Kattokaa, mulla on Volvo."

Mitä tiivimpi yhteisö on kysymyksessä, sitä merkittävämmäksi nousee myös sisäisen yhteenkuuluvuuden tunne. Kun yhteisöön kuuluminen nousee tietoisen tasolle, tulee osaksi identiteettiä, menettää ulkopuolinen merkitystä. "Ai SÄKIN ostat tuotetta X paikasta Y", "Ai sullakin on toi kortti". Sosiaalinen merkitys on avaava, suuntaa antava.

Webi on pullollaan yhteisöjä. Erinäiset keskustelupalstat, googlen käyttäjät, kauppalehti.fi:n lukijat, te blogini lukijat jne. Osa on löyhiä, osa tiiviitä ja osassa on löydettävissä näitä molempia ulottuvuuksia ja niiden välimuotoja )tässä on muuten analogia asiakassuhteisiin, sosiaalinen ulottuvuushan niiläkin on). Jokainen kuuluu n. määrään erinäisiä yheisöjä, vuorovaikutussysteemejä, joissa informaatio virtaa johonkin suuntaan. Tiiviillä tasolla luonnollisesti kaikkein runsaimmin.

Viehättävää on se kuinka verkko tuo nämä yhteisöt tavoitettaviin aivan eritavalla kuin ennen. Ja mikä parasta, tarjoaa mahdollisuuksia hyödyntää näitä sosiaalisia rakenteita markkinoinnissa entistä tehokkaammin.

Kaikki ne kohdat joissa yhteisöt sivuavat toisiaan, ovat tärkeitä. Kaavio olisi ehkä kaaos kolmiulotteisia, erikokoisia pallopintoja toistensa risteämässä toisiansa. Viestinnän suunnittelussa täytyykin tutkailla miten informaativirrat pallosta toiseen menevät ja mistä systeemiin voi ujuttaa asioita sisään. Onnistuneet viraalikampanjat ovat upea esimerkki siitä kuinka tieto etsii itse parhaat reitit.

Yhteenvetona, yhteisö on merkityksellinen vain yksilöille ja yksilöllisyyden tarve on heijastuma yhteisöstä/yhteisöistä joiden kautta yksilö itseään peilaa. Yhteisö on siis eräänlainen filtteri samalla kun se on kenties korkein tiedostettava yhteinen nimittäjä "jäsenilleen".

Kirjoitti Antti Huttunen @ 12:16 AM

Read or Post a Comment

RESPECT. Antille nousee suuren suuri olematon hattuni erittäin mielenkiintoisista aiheista, hyvistä huomioista & kritiikistä perusteluineen, sekä siitä ajatusvirrasta, mistä voi aika ajoin poimia varsin nerokkaita ideoita.

Keep up the good work.

Posted by Blogger Sanat on @ 1:00 AM #
 

Totta, mutta minusta on niin perserointia, että isäni kuuluu Bilian sisäpiiriin, liisaa aina vain niiltä autoja.

Kuten ennenkin täällä on todettu mikään kortti tai kiva lahja ei pelasta, jos se auto ei tule siellä huollossa kuntoon, jos ilmoitetaan viideltä, että kuudelta voi tulla Hertzikasta hakemaan auto (keskustassahan ei ole nyt tietöitä eikä ruuhkia kello viisi). Tunnetta saattaa kasvattaa myös se, ettei auto ole seuraavana aamuna kello seitsemän kunnossa. Päin vastoin, se rämisee kuin vanha peltirumpu.

Onhan Volvo kiva ja turvallinen vara-autona. Jos siitä tykkää, jos sinne mahtuu... Mutta Relluhan se rämisee ja Bilia huoltaa, kun ja jos jaksaa.

Yhteyttä vähän kehiin, edes yritystä. Eikä se tarkoita kivaa krääsää, se tarkoittaa palvelua, luotettavuutta.

Posted by Blogger hna @ 12:26 AM #
 

Liisaripirssi on aika huoleton, ellei saa maanantaikappaletta. Huoltovarmimmat kilometrit pois alta ja uusi alle. Sitähän isojen volvojen kuljettajien elämä on. Iso viittaa siis auton kokoon, ei kuljettajan.


Nuo huollonjälkeiset aamut ovat niitä konkretisoitumia, joihin viittaan. Vika on poissa, toivottavasti. Jos se on poissa, niin homma tehostuu sillä Volvo-limupullolla, joka on jätetty penkille ylläriksi.

Se osa menee odotusten ylittämisen piikkiin, mutta on merkityksetön tai kääntyy jopa itseään vastaan jos perusasia, eli huolto kustaan.

Posted by Blogger Antti @ 7:16 AM #
 

Lisää samankaltaista väittelyä aiheesta osoitteessa http://www.alfabbs.fi/viewtopic.php?t=8366, keskustelun aloittanut allekirjoittanut.

Posted by Blogger Sanat on @ 2:28 PM #
 
<< Home