Monday, March 06, 2006

Ajattelun katalyytit

Menneessä elämässäni toimistossamme oli lähes jokaisella oma huone. Järjestely toimi hyvin. Sisustus oli jokaisella omannäköisensä, yleensä omannäköisensä kaaos. Työtilaani hallitsivat Penalta etumaksuna saadut stereot, joista raikasi hilpeä metallimusiikki. Osan mielestä huoneestani ei kuulunut mitään melodista. Niin tai näin, musiikki oli ja on edelleen keskeinen osa ajattelemiseeni tarvitsemiani asioita.

Joten, eräänä päivänä ympäriltä katosivat seinät ja ajattelu tyssäsi. Tuijotin muutaman päivän tyhjää näyttöä, kunnes hankin kuulokkeet. Johto oli sitä mieltä, ettei äänien täyttämässä maailmassa voi keskittyä ja vittuuntunut siitä, että puhutellakseen minua tuli käydä koputtamassa olkapäähän. Sitten eleltiin ilman musiikkia. Seurauksena oli se, että huomattava osa ideoista syntyi muualla kuin töissä. Työmatkat aamuin illoin, lounastauot, kahvitauot kesäisessä Eirassa - kaikki ideoiden runsauden sarvia.

Mieleinen ympäristö, myös ääniympäristö on yksi ajattelun katalyytti.

Olen havainnut, että ajatuksen lentoon vaikuttaa suoraan myös työmatkan sujuminen tai sujumattomuus. Eilinen oli karmaiseva. Lakon uhrina kahden tunnin luoviminen pitkin poikin pääkaupunkiseutua ainaisessa harmaudessa jätti jälkeensä mielentilan, joka jatkui koko päivän. Toisaalta tänään ihana yksityisautoilu, mieleinen musiikki ja aurinko ovat täydellinen vastakohta eiliselle. Ajatus lentää.

Päivä alkoi muuten loistavalla suorituksella. Kävin ostamassa evääksi eines maksalaatikon. Kaupassa ei näkynyt ketään. Odotin kassalla neljä minuuttia. Yskäisin äänekkäästi. Myymäläpäällikkö ilmestyi jostain hedelmähyllyjen välistä. Ja käänsi asiakkaan pettymyksen tyytyväiseen hymyyn hyväntuulisella ja reippaalla jutustelullaan siitä, että hänen pitäisi hankkia myymäläänsä soittokello kassalle. Joskus pienet asiat erottavat keskinkertaisen ja hyvän.

Voimakas huominen, ylivoimainen ylihuominen.

Kirjoitti Antti Huttunen @ 11:49 PM