Tuesday, March 14, 2006
Musiikki & Mainonta
Sattuneesta syystä tuli taas koettua tänään se, että musiikki nousee päähän kuin paraskin päihde. Josta tasaisen laskun aikana pääsikin siihen tietoisen elämäni ajan päässä pyörineeseen ajatukseen siitä, että mainosten musiikki on pääsääntöisesti luokatonta tai puisevan ja haisevan välimaastosta.
Muutama poikkeus tulee mieleen äkkipäätään. En-muista-mikä kosteuttava kosmetiikkatuote oli toinen. En kuulu kohderyhmään, mutta syksyllä pyörineiden spottien musiikki sai rakastamaan niitä.
Entä radioaaltojen kuninkaana surffanneet Levis -mainosten biisit? Stilt Ski, Babylon Zoo ja kumppanit. Those we're the times, my friends. Pahimmillaan hyväkin spotti tuhotaan jollain teostovapaalla saastalla. Vaikka noin äkkipäätä arvioiden musiikilla saa spottiin ehkä tuplasti tehoa sen nähneen ihmisen tajunnassa. Ja erityisesti alitajunnassa.
Tee testi. Ota mikä tahansa videopätkä. Mieluusti sellainen, jossa on lähikuvia ihmisten silmistä. Laita se pyörimään ja vaihda musiikkia taustalla. Löysähkön rennosti läpsyttävä pornofunk antaa taatusti aggressiota pursuavan punkin kanssa täysin vastakkaiset merkitykset silmille.
Toisaalta "mitä te nyt siitä musiikista, kunhan jotain" -väestö pitää huolen, että asioista jotain ymmärtävillä on vaikea elämä. Jota se olisi ilman heitäkin. Joten elämä on vieläkin vaikeampaa. Musiikkikouluun jokainen piston sydämessään tunteva. Jos ei innosta, niin levykaupan sedät ja tädit tulee työllistää pyytämällä Gotan Projectia, Kingston Wallia, Air:ia. Tai vaikka Anne Mattilaa.
Perjantain luovan session osaltani innoitti tuore Amorphis. Siinä jos missä on tuote, joka on kunnossa. Ja se pohjautuu voitontavoittelun sijaan omaan tekemiseen, siihen uskomiseen ja siitä nauttimiseen. Siksi se kantaa hedelmää.
Read or Post a Comment
Niin samaa mieltä! Ihmettelen kerta toisensa jälkeen, miksei mainostajat investoi enemmän hyvään musiikkiin ja linkitä sitä brandiinsa. Mainonnan on visuaalisesin keinoin aina vaan haastavampaa todella täräyttää ihmisten sydämiin, mutta musiikin vetovoima voi olla valtava. Mobyn "In this world" jossain automainoksessa sai mut aikanaan etsimään ko. tv-spottia oma-aloitteisesti netistä tuntitolkulla, jotta sain laitettua sen autokuumeessa olevalle kaverille eteenpäin - pelkästään siksi, että olin niin huumassa mainoksen musiikista -> fiiliksestä -> ehkä sitten lopulta siitä brandistakin siinä määrin, että halusin vielä jakaa sen eteenpäin. Vieläkin näen mainoksen auton kuun pinnalla mielessäni, kun kuulen biisin.
Tietysti nämä on aina budjettikysymyksiä, mutta ehkäpä joskus kannattava trade-off, jos tingitään välillä jostain muusta. Ei vaikuttavien tv-spottien tarvitse olla (aina:)) mitään Pepsin We will rock you -produktioita.
Kuten sivusinkin, visuaalinen osio voi olla hyvinkin vähäeleistä, koska musiikilla sen saa potkimaan potenssiin x.
Verbaalinen ja visuaalinen puoli mainostoimisoissa kyllä hanskataan, mutta pyhän kolminaisuuden kolmas osa-alue ja ehkä se suorin tie suoraan sydämeen, ohi mielen, jätetään kelvottomalle tasolle.
Taistelu jatkukoon. Luojan kiitos, olen viettänyt huomattavan osan elämästäni musiikin äärellä.